Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Kuningas tahtoi lyödä meitä, ja meille voisi helposti käydä kuin naapuri Boltille.» »Kuningas?» kysyi Henrikki. »Mikä kuningas? Tuo, joka seisoo tuolla ovella on vain portieri.» »Mikä mies se semmoinen on?» kysyi Witt. »Portieri.» »Minkätähden se seisoo ovella ja antaa selkään ihmisille, jotka kulkevat ohi? Eikö hän voi mennä työhönsä?»
Kuulehan, naapuri, ole moinen hyvä mies ja väisty syrjään: sinulla tyhjä reki on ja meillä raskaat kuormat, että on mahdoton väistyä, puhutteli miestä isäntäni. Suolat näet, veliseni, kastuisivat tai jäisivät tukkunaan kohvan alle. En pelkää enkä väisty! kerskui mies ja nousi rekensä kannaksille uhkaavana seisomaan. Pitkä ja roteva mies.
Kerran, en minä muista koska se oli, löi hän äidin-isääni olkapäälle sanoen: Sinä olet oikein kelpo krenatööri!" "Kas pirua vaan!" sanoi Swart. "Niin, naapuri", sanoi Witt, "hän on sanonut minun äitini isälle, vaikka minä en muista, koska se oli: sinä olet oikein kelpo krenatööri! Nyt istuu hän tuossa korkean hevosensa selässä ja äidin-isä jäi ilman talotta, ja se oli vaan hänen syynsä!"
"Kyllä, naapuri, he tappelevat", arveli Witt, "omituinen on niitten kuningasten laita, jos vähänkin vaan liikahtaa, niin he kohta tulevat hulluiksi, ja lyövät päälle vaan! Mutta eivät herttuatkaan ole rahtuakaan paremmat. Tiedäthän sinä, naapuri, että vanha herttua Fredrikki Frans omalla kädellään antoi minulle lyönnin vasten suutani, ja sitä en minä koskaan unhoita eläissäni.
Frits lupasi olla vaiti, ja nyt läksivät hän ja Kalle kotoa kohden. Molemmat ukot istahtivat ison pensaspuun alle. Siellä eivät he kuitenkaan olleet sateen suojassa. He istuivat hetkisen nojaten poskea kämmentä vastaan sanaakaan virkkaamatta. Vihdoin sanoi Swart Wittille: "Mitä on elämä, naapuri?" "Se on totta, se", sanoi Witt, "siinä sinä olet oikeassa, sen minä olen aina sanonut".
Kaikkia sitä pitää näkemän, ennenkuin kuolee!" "Niin naapuri" sanoi Swart, "eilen teaatterissa en minä ensinkään pelännyt, sillä minä tiesin että ne vaan käänsivät meidän silmämme, mutta tuommoiset ajopelit ilman hevosia, ne alkavat minua peloittaa. Onhan tämä samaa, kuin noita-akkain ratsastaissa Blocksbergiin. Kuules, kuules, kuinka se viheltää!"
Nauraen heittivät sotamiehet tulisoitot olkikatoille, pesistä ottivat he palavia kekäleitä ja heittivät niitä huoneisin ja latoihin. Puu ja heinät leimusivat kuin palava täpe. Eräs vanha mies, Reine Allix'n lähin naapuri, syöksi sisään hänen tupaansa ja tarttui hänen käsivarteensa: "He sytyttävät tuleen Berceaun kylää", huusi hän. "Joutukaa pois! taikka te palatte tähän elävältä!"
"Kas niin", sanoi ukko Swart, "nyt me olemme Berlinissä ja me jäämme tänne huomiseksi, mutta tänä iltana tahdon minä kirjoittaa kirjeen eukolleni, sen minä olen luvannut hänelle varmuudella, enkä minä vielä koskaan ole syönyt sanaani. No, Frits, istus nyt poikani..." "Ei, naapuri", sanoi ukko Witt, "maltas vähän! Anna Kallen kirjoittaa, hän osaa, olihan hän ensimmäinen lukkarin koulussa".
Ei, minun ei polta eikä juo, sanoi vanhuksen naapuri, käyttäen tilaisuutta kehuakseen vielä kerta omaa miestään. Semmoisia ihmisiä ei maa monta nostata, sanoi hän kääntyen myöskin Nehljudofin puoleen. No jos parempi niin pilalla, sanoi vanhus katsellessaan äskeistä pariskuntaa.
Nämä olivat levottoman näköisiä ja sanoivat, etteivät he uskalla ottaa heitä vastaan niinkuin velvollisuus vaati, eivätkä edes antaa heille yösijaa, sillä vouti oli käskenyt, että kaikki kulkijasuomalaiset oli otettava kiinni ja vietävä hänen luokseen, ja nyt he pyysivät suomalaisia lähtemään joutuin pois, ennenkuin kukaan naapuri ehti heitä nähdä.
Päivän Sana
Muut Etsivät