Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. heinäkuuta 2025
Suuri se varmaankaan ei voi olla, niin että ainakiin se minusta tuntuu liialta, kuin täällä Egerin Kirjakaupassa anottiin kahta ruplaa rahavaraksi sen tuottamisen eteen. Ja ehkä se Teidänkiin saamanne kappale sitä vielä liijennee tänne lähetettäväksi. Ole nyt niin hyvä ja kirjoita minulle hyvin kohta sekä tästä että siitäkiin, mitä minun asioistani siellä muuta on mietitty, sitä anoo nöyrimmästi
Kumartaen nöyrimmästi Jalon päänsä, katsahtaen keisarinnaan Vastas' ruhtinas Potemkin Puoleks toden, puoleks leikin lausehilla: "Yhden vaan mä neuvon tiedän, Neuvon ainoan, se käytetyksi tulkoon: Keisarinnamme, Te kallis Meille kaikille, viel' eläkäätte kauvan."
Hän katsoa tuijotti siihen hetkisen ja läksi sitten taasen eteenpäin keppi selän takana. Juuri kun hän astui puiston portin kohdalle, hyöntäsi hänen eteensä talonpoikaisnuorukainen, lähes hänen pituisensa. "Mitä, mitä sinä aiot?" kysäsi ruhtinas ankarasti. "Pyydän nöyrimmästi anteeksi.
No, kun Juonas tulee minua tänne hakemaan, niin siitäkös vasta mellakka syntyi. En viitsi sitä kertoakkaan. Niin, ja nyt olen täällä ja pyydän nöyrimmästi, että eiköhän sitä voisi antaa anteeksi minulle mitä minä tyhmyydestä ja pelosta parempaa tahtoani vastaan olen tehnyt. Sillä Stobenius. Haha, itsenäisyys ja miehuus ei juuri näy olevan teidän pääominaisuuksianne, nuori ystäväni.
Olkoon siitä sulle kiitos, Sä Natalia Feodorowna, äidin lailla Kun sä laupiaasti hoidat Lapsiani Wolga-virran rantamailla!" Linnan jalo haltiatar Hänen kättään suudellen nyt nöyrimmästi Lausui: "armas keisarinna, Helppo huoleni on ollut, viljelijän Huoli vaan, jok' ei tee vaivaa, Aurinko kun ylähältä lakkaamatta Lämmintänsä maille lainaa." Noin hän lausui.
Silloin tällöin kuuli toimittaja sieltä ainoastaan muutaman sanan, mutta huomasi herrojen olevan hyvin äkäisellä päällä. Viimein tuli hänen luokseen kolme neljä herraa, ja neuvosmies Hulldén pyysi "nöyrimmästi" saada tietää: "minkä tähden herra Pilander tänään on sanomalehden varustanut surureunuksilla, jollei se nimittäin ole toimituksen salaisuuksia?"
Ja jos vielä muistaa, että tuon häväistyskirjoittajan oma isä myöskin oli virkamies, niin kysyn nöyrimmästi: löytyykö hänen mielessään enää mitään suurta ja pyhää tässä maailmassa, löytyykö sitä, hä? VANKKANEN. Koirain nalkutusta vain. Parasta olla välittämättä koko asiasta. Laura seuraa häntä, viitaten, että ensiksi on tarjottava patrunessalle. VANKKANEN. Mitä, tuleeko vielä samppanjaa?
Mutta emmekö mene saliin, se on aina niin hauskaa nähdä nuorta iloista väkeä. Niin, menemme. Saanko tarjota käsivarteni tädille. PAROONITAR. Kiitos, kultaseni! Niin, vanhaksihan tässä tulee, vanhaksihan tässä tulee. Kuka luulisi että minäkin Ah, pyydän anteeksi, pyydän nöyrimmästi anteeksi! KAMARINEUVOKSETAR. Ei mitään. Jälestäpäin, jälestäpäin
"Kiitän nöyrimmästi; mutta millä olisin sen palkinnon ansainnut? sillä olenhan vaan täyttänyt tavallisen ihmis-velvollisuuden", sanoi Iikka ujosti ja punastui korvia myöten. Olipa joukossa muitakin kolme, jotka punastuivat kenties vielä enemmänkin kuin Iikka.
No, hyvästi sitten, sanoi Nehljudof tuntien tukaluutta ja häpeää, joiden syystä hän ei tehnyt itselleen selvää. Nöyrimmästi kiitän käynnistänne, sanoi ukko. Eteisessä toinen toisensa päälle tunkeutunut väkijoukko päästi hänet ohitsensa ja hän tuli kujalle ja meni sitä myöten ylöspäin.
Päivän Sana
Muut Etsivät