Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. marraskuuta 2025
QVINTUS. Mun vallannut on omituinen kauhu; Vapisee ruumis, kylmä hiki valuu; Sydän varoo pahempaa kuin silmä näkee. MARTIUS. Sydämmes totta aavisti, se varma: Sinä ja Aaron tänne katsokaa, Niin kuolon julman verikuvan näette. QVINTUS. On poissa Aaron; hellä sydämmeni El salli silmieni sitä nähdä, Jot' aavistellenkin jo kammoksun. Mik' on se, sano!
Skytte, te näette edessänne miehen, joka ulkomuodoltaan on täydelleen sen naapurin näköinen, jonka lapsuudestanne asti olette tuntenut Sjövikin isännän, Kustaa Draken nimellä.
Kenelm: "Kun te menette teateriin ja näette yhden niitä kappaleita, jotka nyt näyttävät olevan muodissa, kumpi te ennen olisitte: näyttelijä vai katsoja?" Lady Glenalvon: "Nuori ystäväni, teidän kysymyksenne huolestuttaa minua." Elämä ei salli yhtään katsojia. Puhutelkaa minua suoraan, niinkuin teidän oli tapa tehdä. Teidän kasvoissanne on tuo vanha surumielisyys vielä jälellä.
SKULE HERTTUA. Ei, ei, käyttäkää aikaa; näen, että se kuluu kiireesti, ja minulle on sanottu, kuninkaankin tänne tulevan. NIKOLAUS PIISPA. Niin, kuningas tulee; siitä parhaiten näette, että minä valvon teidän asiatanne, vielä nytkin. SKULE HERTTUA. Mikä on teidän tarkoituksenne?
Kerran toi hän minulle paksun paperivihon, sanoen: "Jos viitsitte tuon lukea, niin ehkä näette, kuinka meikäläisetkin taistelevat, kaipaavat ja toivovat". Luin tuon vanhan paperin; kymmenen vuotta oli se ollut romun seassa, vanhassa kopassa. Ehdotin hänelle, eikö sopisi toimittaa painoon tuota paperia.
Näissä, tuon kunnon miehen sanoissa, oli jotakin hyvin liikuttavaa, ja ehkä olin minä ensimmäinen, jolle hän tunnusti salaiset vaaransa, joiden kanssa hän kamppaili. "Näette, herra Henderson, raha-asioista emme voi koskaan puhua varmuudella mitään.
"No, mutta," arveli maisteri itsekseen, "pitääkös minun nyt uudistaa taanoinen tuhmuus?" "Mitäs se sanoittekaan? Kertokaa." "Sanoin, että unissani olin nähnyt teitä." "Entäs sitte?" "Ei muuta mitään." "Hm." "Hm." "Mutta mitäs te nyt oikeastaan tarkoitatte?" kysäsi Anni, ja suu, tuo pieni ruusuinen suu, oli taas niin vallaton. "Minä näette pelkään..." "Nähdä minua unissanne, niinkö?"
Olkaa hyvä ja katsokaa meitä, kyllä meitä kannattaa katsella. Minä olen Hannu, mestariseppä, joka olen takonut hopeakengät kuninkaan hevoselle, Tulenkorskujalle. Muori on tuvassa, mutta tässä näette lapseni. Tässä on sukkela Pekka; hän osaa takoa hyrriä ja soittaa harmonikkaa. Tässä on viisas Matti; hän takoo konstilukkoja ja on niin tavattoman ovela, että hän voi pettää ketunkin.
Hän häpesi ensin, mutta rauhottui kuitenkin pian ja kumarsi Mathildalle. "Te näette, ett'en ole puettuna vastaanottamaan näin hienoja vieraita, mutta jos olisin edes uneksinut näin suurta kunniaa, niin Teidän ei olisi tarvinnut nähdä mitään reikää. Ja katsokaa, täällä maalla " "Niin, täällä maalla näkee niin paljon kummallista, mutta ehkäpä täällä on sellainen tapa", sanoi Mathilda nenäkkäästi.
Minkä menetitte? Valtakuntani ja henkeni! Ja talonpojat? Sotilaani, mihin ne jätitte? Osan näette pitkin maantietä. Kuka muut otti, en voi teille sanoa. Kreivi Sture! Missä olette? Täällä, täällä! Oi, Olaf Skaktavl ? Oli mahdotonta päästä läpi väijytyksen. Olette haavoittunut, näen. Oh, yksi sormi vähemmän, siinä kaikki. Missä ovat ruotsalaiset? Kintereillämme. Murtavat porttia Oo, Jeesus!
Päivän Sana
Muut Etsivät