Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. lokakuuta 2025
Vaikka Liisalla kyllä oli ihan kuumaa olutta saapuvilla, yltyi tauti kuitenkin hetki hetkeltä kovemmaksi, ja kun toisena päivänä tuotiin tohtori kaupungista, sanoi hän taudin ruttoa olevan. Ojamylläri oli joutua suunniltaan! Sekö onnettomuus nyt vielä tarvittiin! Hannu oli hänen oikea kätensä, ja peltotyö oli viime aikoina jäänyt rappiolle ja nyt näytti myllyn samate käyvän!
Sanoi miettivänsä asiaa. No sittenpä se olisikin alulla, kun ei olisi ruvennut pelaamaan tää myllypaikan omistaja ... Simpson Hirmu. Hirmuko? Niin... Vaikka eikö tuossa oikeastaan lie itse Myrkky takana vänkäämässä. Niin jotta mitä? Ka sitä vain, jotta se aikoo myödä tämän jokirannan Myrkylle ja Myrkky on uhannut revityttää tään myllyn.
Siitä näkyi leveä niska, sen supistuessa syntyi kireä, paikoitellen korkeihinkin kuohuihin puhkeava yläkoski ja sitten tuli suvanto, jonka alta lähti aika jyrkkä alakoski vieden myllyn rännin ohi ja maantiesillan alitse alimmaiseen suvantoon ja siitä järveen. Kun oli vettä hyvin, niinkuin nyt, oli koski vaaraton laskea. Usein tapahtuikin, että se laskettiin kalan kanssa ylhäältä alas asti.
Juoksevan veden lorina kuulun silloin tällöin laksosta; se tulee erään Maurilaisen myllyn vesijohdosta, kukkulan juurelta. Tätä nykyä näkee siellä vaan muutamia vetelehtäviä munkkeja ja joukon vedenkantajia Avellanon kaivosta. Sinä säikähdyt ja kavahdat? Se vaan on haukka, jonka olemme pesästään säikäyttäneet.
Ei auttanut enään Erkin estelemiset vaan täytyi taipua... Kyllähän se väliin mieleen johtui, että olisihan niitä ulkolukuja pitänyt vähän muistella, vaan siihen se sitten unehtui, kun myllylle rupesi... Tuomas olikin nyt hyvällä voiton tuulella ja kahdesti oli hän jo tehnyt Erkistä myllyn, kun emäntä astui sisään. "Eiköhän taasen olla kortilla.
Mutta kun Frode, kullanhimon paaduttamana, kielsi heiltä tarpeellisen levon, jauhoivat he tulta ja kuolemaa hänen ylitsensä ja antoivat myllyn käydä sellaista vauhtia, että kivet halkesivat ja pystypuut ryskyivät kokoon. Huomasin, että tämä taru oli hyvin tuttu Ahasverukselle.
Paljas-Pekka nauraa peukalolle ja toinen Pekka myllyn palolle. Tuskin huomaavat, että heillä on vieläkin arka kohtansa kummallakin, vaikka se vain on siirtynyt johonkin toiseen paikkaan. Se on heillä niinkuin se on kaikilla. Eikä siitä kukaan pääse ennenkuin kuolee silloin pääsee!
Se on vasten sopimusta. Koettakoonpas vain. Minä tunnen sen vanhan veitikan enkä pelkää mitään. Minä kerron, hitto vieköön, sanomalehdessä, kuinka hän käyttäytyi, kuin hän möi myllyn yhdelle veljelle herrassa ja käytti sitä hyväkseen, ettei ostaja muistanut vaatia itselleen vesioikeutta. Taikka kuin hän varasti myllyveden toiselta veljeltä herrassa.
Seisottiin vähän aikaa siinä ja katseltiin veden hulmuavaa liikettä. Pieniä poikia leikitteli myllyn takana, mutta niitä he eivät nähneet. Pojat huhuilivat, Woldemar luuli sitä käen kukunnaksi ja kysyi: »käki harmaa, sanos varmaan, kuinka monta vuotta naimatonna käyn?» Ja käki vastasi kolme. Sitten Woldemar kehoitti Hannaakin kysymään; hän nauroi ja kävi hämilleen, mutta totteli kuitenkin.
Minä kuulin useita kanoja kaakoittavan ja kotkoittavan. Missä kanat kaakoittavat, siellä löytyy munia, ja missä munia löytyy, siellä asuu myös naitu vaimo. Yksi koira haukkui. Missä koira haukkuu, siellä löytyy varmaan joka mies lähellä. Minä olin siis jälleen keskellä ihmisiä. Heti senjälkeen kuulin yhden myllyn jyskäävän ja kolkkuvan. Missä olin silloin?
Päivän Sana
Muut Etsivät