Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Mutta hän seisoi juhlallisena, mykkänä, puettuna purppuraisiin vaatteisiin, päässä kultainen laakeriseppel, ja katseli liekkien yhä yltyvää valtaa. Kun Terpnos ojensi hänelle kultaisen luutun, nosti hän silmänsä taivasta kohti, jota liekit punailivat, ikäänkuin hän sieltä olisi odottanut innostusta.
Kaatui niinkuin honka kankahalta, kuitenkin ensin ystävältään kaupunginlääkäriltä kysyttyään: Onko tauti kuolemaksi? On, jos tahdot toden kuulla, toinen siihen vastannut vavahtavalla äänellä. Hyvästi sitten! Ja kiitos kaikesta. Hyvästi. Seinään päin kääntyi sitten Hovin herra, ei syönyt eikä juonut mitään, vielä vähemmän nautti mitään lääkkeitä. Makasi vain mykkänä ja liikkumattomana.
Tuo mummon juttu oli samentanut heidän mielensä niin, ettei kummallakaan ollut mitään sanomista toisellensa mistään asiasta; mykkänä kuin hauta käweliwät he edelleen. Tuota nyrpeämielisyyttä kesti wielä majatalossakin ollessa, eikä kummankaan haluttanut ottaa puheksi mummon asiaa. Olipa wähällä, ettei se sama seikka eroittanut heitä kaikesta yhteydestä. Mummo raukka!
Tuo on tehnyt kovin kipeää sydämelleni, mutta minun on täytynyt kaikissa vai'eta ja mykkänä kantaa raskasta suruani. Minä en kestänyt sitä ankaraa sydämeni tuskaa, joka jo kauan, yötä ja päivää on raskaana taakkana painanut minua. Minun terveyteni, voimani ja henkeni ovat riutuneet murheesta lasteni tähden ja pian ovat minun vaivani ja murheeni loppuneet.
Asarin puhe oli tehnyt koko wäkeenkin sywän waikutuksen, sillä siinä oli jotain niin surullisen totista ja woittamatonta, ett'ei se woinut olla oikeaan paikkaan koskematta. Sentähden tuliwat hekin kaikin umpimielisiksi eikä kukaan heistä puhunut mitään. Asarin äiti laittoi mykkänä illallista pöydälle ja kun wäki meni syömään sanoi hän pojallensa: "mene sinäkin illalliselle!"
"Jumalan tähden, vaietkaa, Charlotte!" huudahti neiti Fliedner kalman kalpeana tarttuen hänen käsivarteensa. Vihoissaan irtaantui nuori neiti hänestä. Mykkänä kummastuksesta katseli herra Claudius uhkaavaa naista kiireestä kantapäähän. "Ja mitä vaadit?" kysyi hän tavallisella tyvenyydellään. "Ennen kaikkea, selkoa syntyperästäni!" "Tahdotko tietää totuuden!"
Ja hänestä tuntui kuin hän olisi seisonut korkeampien voimien ympäröimänä, vaistomaisesti hän risti kätensä ja rukoili äänettömästi itsekseen: »Isä meidän, joka olet taivaassa.» Kansanjoukko hänen ympärillään seisoi mykkänä kuin kirkkomäellä. Tämä näky vaikutti heihin kuin jumalanpalvelus. Täytyi olla hyvin hiljaa, ettei häiritsisi sitä. Mutta illalla muutti maisema luontoaan.
Nyt se makasi liikahtamatta ja mykkänä painaen laajenneet sieramensa ristikon rautakankia vasten, ja syvään puuskuttaen se sai häkin edessä olevan arenanhiekan pöllähtämään. Hän katsahti tuskallisena ympärilleen epäröi ei tiennyt, mitä tehdä. Joukko alkoi tulla kärsimättömäksi.
ALMA. Tule minun kanssani, Sylvi. Lähdetään miehesi luokse SYLVI. Ei, minä en tule sinun kanssasi. Et sinäkään ole minun ystäväni, sinä olet minua vastaan, sinä myös ja te kaikki, te suotte minulle vaan pahaa. ALMA. Minne nyt? KARIN. Oh, Herra siunaa ja varjele! Tämähän alkaa tulla oikein jännittäväksi. ANNI. Minä olen mykkänä sulasta hämmästyksestä. Onni, ettei ketään sattunut tulemaan.
Berndt istui mykkänä ja tarkasteli ystäväänsä, joka taasen näkyi nukahtavan. Se ei kuitenkaan kestänyt kauan. Vai niin, vielä jälellä, rakas Berndt, vai niin... Tiedätkös, minä ajattelin, kuinka minulle käypi toisessa maailmassa... Oi, minulle ei saa käydä pahoin... Tiedätkös, minä olen ajatellut, olenko minä koskaan vihannut ketään ihmistä ... en, en! en koskaan?
Päivän Sana
Muut Etsivät