Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025
Mutta he mutisivat jotain mennessään ja Saaran korviin sattuivat nämä sanat: Tuo se vasta on olevinaan! Mokomakin »vanha piika». Kuin salama hän iski heihin kiinni. Ja ennenkuin hän tiesi asiastakaan, oli hän sivaltanut tuota keltakutrista korvalle, että lämähti. Hämmästyksen huuto kuului samassa toisesta huoneesta, jossa oli koko joukko naisia koolla. Keltakutrinen hyrähti itkuun.
Muutamat sanoivat että Henriette oli houreissaan juossut sängystänsä hänessä oli lavantauti sill'aikaa kuin matami Torvestad oli rukouskokouksessa ja piika ulkona. Toiset vaan mutisivat ja pudistivat päätänsä. Viimemainitut olivat lopuksi enemmistönä. Toiset arvelivat että tässä taas oli tullut ilmi mitä noiden "pyhien" parissa harjoitetaan.
Koska oli Kabyleillä miehuutta, mutisivat muutamat sotilaat, he ovat salamurhaajia, vaan eivät sotilaita. Etujoukko oli ehtinyt metsään, Kabylit karkoitettiin sieltä ja he pakenivat taasen soliensa kautta, innokkaasti muukalaislegionan ja Afrikalaisten jääkärien seuraamina, jotka tussareillansa varmaan osaavat viholliseensa.
Herrat tälle tämmöiselle asiain menolle kiroilivat ja mutisivat parrassaan, että se oli liikanaista ... että se oli suorastaan hävytöntä...! Mutta mikä siihen on syynä tähän? kyselivät he kiihkeästi toisiltaan. Mikä tähän on syynä? Niin, mikä tähän on syynä? sai kysyjä vastaukseksi toiselta, joka oli yhtä liikutettu.
Ja hän kuiskasi tovereilleen pimeässä: 'Se on aamurusko, joka on koittamaisillaan'. Mutta he mutisivat, silmät tiiviisti ummessa: 'Hän valehtelee, ei siellä ole mitään aamuruskoa'. Siitä huolimatta päivä nousi." Vieras oli vaiti. Tuli leimusi punaisina kielekkeinä, jotka eivät enää värähdelleet sinne tänne hiljaisessa yöilmassa. Peter Halket ryömi lähemmäksi vierasta.
Joukko ei ollut arvannut odottaa syrjäisten sekaantumista asiaan ja antoi ensimmäisessä neuvottomuudessaan häkellyttää itsensä. Ainoastaan saksalaiset mutisivat kreutz-sappermenttiään ja tukholmalaiset ilmaisivat säälinsä suomalaisia kohtaan tavalla, joka oli Ruotsissa yleinen siihen aikaan: Kun käy hullusti, niin käy niinkuin Suomessa! sanoivat he.
Toiset lausuivat sanat liian äänekkäästi, pannen niihin pontta ja sisällystä, ikäänkuin olisivat tahtoneet sanoa: mutta minäpä puhun sittenkin; toiset taas vaan mutisivat, jäivät jälkeen papista, ja sitten, ikäänkuin säikähtäen, ajattomasti saavuttivat häntä; muutamat, ikäänkuin peläten, että joku sana voisi jäädä pois, puristivat lujasti, uhkaavalla liikkeellä, hyppysiänsä yhteen, toiset taas antoivat niiden mennä hajalle ja taas yhdistivät.
Hän katsoo miehiin, katsoo katsomistaan, nostaa pyssyn tukin viimein poskensa kohdalle ja antaa miesten lähestyä. Eivät olleet he enää kelpoon paria kymmentä syltä pirtistä, kun Yrjö huutaa heille karjuvalla äänellä: Seis miehet, ei askeltakaan enää, taikk' on pala plyijyä nahoissanne. Miehet säpsähtivät, mutisivat hiljaa ja katselivat tarkoin sinne päin, mistä ääni kuului.
Sotamiehet alkoivat hävetä itseään tuon parrattoman pojan edessä, joka muistutti heille sotilaan velvollisuuksia ja kunniaa. Ajat ovat kehnot, mutisivat jotkut; eihän enää voi tietää ketä uskoo. Isäni on kunnian mies, huudahti kreivi Bernhard uudelleen tulistuen. Hän on luvannut teille, niinkuin on luvannut vihollisellekin, panna toimeen tämän neuvottelun noudattaen mitä ankarinta rehellisyyttä.
Sen aukiolevasta navetan ovesta kuultuaan vieraat ivallisesti naurahtelivat ja mutisivat keskenään, mutta Mikon tullessa reen luo ja heittäytyessä reenperään istumaan vieraat kävivät totisiksi. Reessäkään ei puhuttu mitään. Kusti korkealta kuskipukilta ohjasi hevosta, ja Tuomas Mikon rinnalla rekiperässä äänetönnä istua toivotti ja katseli käsissään olevia pitkävartisia ruskeita koirakintaitaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät