Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. lokakuuta 2025
Pitkään aikaan eiwät he woineet lausua ainuttakaan sanaa, niin sywästi koski se heihin. "Woi kuinka wäärin minä tuomitsin mummoa", sanoi Makkonen wihdoin pitkän waiti=olemisen perästä. "Niin. Usein on meidän laitamme sillä tawalla, että erehdymme sangen pahoin, mutta sangen hywä asia on se, että joskuskaan woimme palautua", sanoi Mielonen.
Tuntuipa silloin mielessäni, ett'ei mummoa olisi otettu näissä warakkaissa ihmisissä wastaan niin werrallisesti ja awosydämellisesti, kuin tuolla mökissä, ja warmaankin olisi mummo ajatellut ainakin, jos ei sanonut täällä: "woi, woi suuri wäli on minun ja teidän wälillänne". Niin kului se ilta ja itsekukin meni kahlomalla kotiinsa, sillä heillä ei ollut pitkä matka. Aamu tuli.
Tiedän, että tämän äsken manalle menneen nuorukaisen kuolema koskee syvästi sekä mummoa että Elsaa, sillä hän oli hyväsävyinen toivorikas nuorukainen. Kun ei kuitenkaan voida sanoa, että hän oli Elsan mies, eikä suinkaan edes sulhanen, ainoastaan muuten hyvä tuttava, soisin minä että tämä surujuhla muutettaisiin ilojuhlaksi siten, että poikani Anton ja Elsa kihlaisivat toisensa."
"Katsohan, Yrjö, täällä me asumme," lausui sir Edward ottopojallensa, "onhan täällä yhtä hyvä olla kuin siellä kosken rannallakin?" "Kyllä niin, on kyllä, mutta eihän täällä ole vaaria ei mummoa." Sir Edwardilla ei ollut mitään vastata tähän muistutukseen, hän vaan katkaisi keskustelun käskemällä Juhon ripustamaan Kaarlo ensimäisen muotokuvan entiselle paikallensa.
Aina wahwemmaksi tulin luulossani, että mökin asukkaat rakastiwat mummoa; kenties oliwat he ainoat, jotka häntä rakastiwat. Ei eukolla ollut iloa tuosta sanomasta, eikä hän sanonut: "sittenpä hänestä on päästy". "Milloin hän lähti teiltä" kysyin eukolta, kun hän wähän tyyntyi. "Emme itsekään oikein tietäneet, milloinka hän lähti.
"'Irroittakaa varovasti itsenne mummostanne! "'Ei', sanoin minä, 'en tahdo pettää mummoa. Hyvästi! "'Hyvästi, hyvästi! sanoi hänkin. "Päivällisen jälkeen tuli hän luoksemme, istahtui, puheskeli kauvan mummon kanssa, tiedusteli kävikö hän koskaan ulkona, oliko hänellä tuttavia ja yht'äkkiä sanoi hän: "'Tänään olen ostanut loossin oopperaan. Annetaan Sevillan parturia.
Aurinko paistoi vielä heidän tullessaan tuvan eteen, sillä kesällä pohjoisessa katselee aurinko ympärillensä, johon ei sillä ole talvella aikaa. Ovella seisoi Sakarin muori ja Antti ja kaikki, sillä siellä oli jommoinen joukko lapsia, jotka elivät tuon matalan katon alla. "Jumalan olkoon kiitos ja ylistys", sanoi Anna ottaessaan mummoa syliinsä, "kun vielä kerran näin Joutsenveden!
Hän oli vaalea kuin palttina ja hänen polvensa tuskin kannattivat häntä. Hänen huulensa vapisivat ja hän näytti tahtovan jotakin puhua, mutta sanat eivät lähteneet liikkeelle. "Mikäs mummoa nyt vaivaa?" kysäsi nimismies, sillä hän oli heti huomannut lesken hämmennyksen. Kaikki kääntyivät nyt häneen päin. "Mikä tädille nyt on tullut?" sanoi poika Juho levollisena. "Herra Jumala!
Minä rohkaisin luontoni ja menin puhuttelemaan mummoa, sanoen hänelle: Ei Aapeli mitään pahaa meinaa, se vaan koettelee tehdä lauluja. Niin, tehdä lauluja, tehdä pilkkaa minun köyhän ihmisen tuohivirsuistani. Sellainen oppi on parempi saavuttamatta kuin saavutettuna. Kyllähän se taitaa niin olla, sanoin minä, mutta hän ehkä teki sen epähuomiosta. Epähuomiosta!
Vaunut pysähtyivät, herra laskeutui maahan ja astui vapisevin askelin kysymään tuvan mummoa. Pitkä, kaunis tyttö tuli hänelle vastaan; se oli Ester, mutta herra ei tuntenut häntä. Hän vei herran sisään mummon luo, joka nyt istui uunin vieressä vanhana ja harmaana ja melkein sokeana vanhuudesta. Vieras alkoi kysellä pikku poikaa, Ahasverusta, oliko hän vielä elossa.
Päivän Sana
Muut Etsivät