Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 12. heinäkuuta 2025
"Mikä mummoa vaivaa, Ilse!" kysyin minä levottomasti ja alakuloisesti. "Ei mikään on vaan niin kuuma", vastasi hän lyhyesti. Silminnähtävästi oli hänestä vastenmielistä, että olin huomannut hänen surullisen katseensa. "Eikö ole mitään apua tuohon kauheaan verensulkeutumiseen päähän?" "Hän ei huoli avusta, sen tiedät... Eilen illalla kaatoi hän kylpyveden minun jalkojeni eteen.
Katin luo, syleili tämä häntä itkien ja sanoi: "Nyt olet minulle kahta vertaa tarpeellisempi, kun minulla ei ole mummoa enää." Opettajalle oli kylä siitä asti tullut kahta kalliimmaksi ja omaisemmaksi: hän oli siinä löytänyt uuden elämän ja saattanut rakkaan vainajan hautaan. Siis olemme saattaneet hyvän vanhan Annan toiseen elämään asti ja opettajan uuteen elämään.
Luonnon raitis, elähyttävä huoku herätti molemmissa korkean taivaallisen ilon, ja vaikka syksy heidän ympärillänsä karisteli kellastuneita lehtiä puista, oli heidän sydämissään uusi ennen aavistamon kevät. Toisena päivänä tahtoi mummo pappia. Opettaja kävi häntä noutamassa ja oli sitten läsnä, kun hän ripitti mummoa.
Minä olen ruvennut sinulta avonaiseksi jääneesen kyökkipiian paikkaan; itse olet itsesi irti sanonut ja valta minulla oli siihen eikä jumalisuuteni estä minua rupeamasta työhön semmoiseen, joka on toiselta avonaiseksi jäänyt." "Jaa", sanoi Katti, eikä osannut mitään muuta. "Jos tahdot, niin pyydä mummoa toimittamaan, kyllä hän sinulle paikan saapi, ole varma siitä.
"Vaan jos ette tulekaan", sanoi rouva. "Kyllä!" sanoi mummo ja pani nutun yllensä, alkaen astua pois. Rouva tiesi jo entiseltä, ett'ei mummoa mitenkään taivuttaa voinut, jos ei hän itsestään mihin myöntynyt eikä siis koettanutkaan häntä pidättää.
Niin luminen oli hän, että olisi luullut kaupungin poikasten siihen tehneen lumiukon ja sen juuri nyt walmiiksi saatuaan käsistänsä päästäneen. "Hywää iltaa, mummo!" sanoi Mielonen paikalle päästyään, sillä hän tunsi nyt sydämensä lämmenneen mummoa kohtaan, jolle se oli tähän saakka niin wälinpitämätön ollut.
Etkö huomannut, kuinka sywän waikutuksen häneen teki niin wähäinen ystäwyyden osoitus? oikein wedet nousiwat silmiin", sanoi Mielonen, puolustaaksensa mummoa. "En minä kaikkia itkuja ... kyllä semmoista osataan. Etkäpä sinäkään mitään selwää ottanut, waikka siitä niin kerskailit.
Ester itki myöskin, sillä hän tiesi, mitenkä nyt asiat olivat; mutta hän kuitenkin heti vastasi, että Ahasverus oli vain lähtenyt metsästämään ja että hän kyllä pian tulee. Silloin vieras herra suuteli häntä otsaan ja syleili mummoa ja kiitti heitä kyynelsilmin.
Jonkun aikaa kulettua alkoi mummoa väsyttämään, ja katuvaksi alkoi käydä, kun oli hyljännyt miesten tarjouksen nousta jalkojaan lepuuttamaan kuorman päällä. Elsakin alkoi väsyä ja tuon tuostakin istahtivat he tien vierelle levähtämään. Kun pääsivät Viikin eli Latokartanon kohdalle, alkoi idästä päin kohota musta pilvi, joka ennusti ankaraa ukkosen sadetta.
Wiimein kun asia alkoi tulla arweluttawaksi, sanoin miehelleni: 'mikä mummolla nyt on, kun ei nouse ollenkaan ylös? 'Niin tosiaankin', sanoi Matti, 'käypä, poika, katsomassa! Ja poika juoksi saunaan. Palattuaan ilmoitti hän, ett'ei siellä ollutkaan koko mummoa! Jäljestä päin huomasimme hänen ottaneen konttinsakin saunaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät