Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
Hän kulki hiljalleen rantaa kohti, työnsi sinivalkean, pienen venheensä vesille ja souti kotilahdelman poikki. Täällä oli hän ollut onkimassa, tässä uinut, tässä uittanut hevosia. Joka paikalla oli muistonsa, ja niille oli hyvästejä heitettävä kuin lapsuuden ystäville ainakin.
Vapauden ja oikeuden ystävät liittyivät päin vastoin lujemmasti yhteen ja päättivät, hänen jalon muistonsa elähyttäminä, sen työn, jonka hän oli alkanut. Orjuus oli peruuttamattomasti lakkautettu, ja mahtava Unioni, joka nyt oli kestänyt kovimman koetuksensa, oli voimallisempana kuin koskaan ennen.
Pysäyspaikalla oli suuri väen tungos, sillä useampia junia saapui huviretkiltään, eikä kukaan ovenvartijoista huomannut Margeryä hänen sieltä pois mennessä. Hänen muistonsa oli poissa, sillä hän ei ollenkaan näy muistaneen minua, ei Koria eikä entistä asuntoansa Westminsterissä.
Mutta hänen muistonsa olivat aina olleet niin epämääräisiä. Hän ei ollut selvästi nähnyt ja tuntenut äitiä. Mutta tänä iltana hän kaipasi äitiä aivan niinkuin ennen muinoin pikku poikana, maatessaan vuoteellaan viereisessä huoneessa ja katsellessaan oven läpi äitiä, joka kumartui pesusoikon yli ansaitakseen rahaa, millä voisi poikaansa ruokkia ja vaatettaa.
Nyt hän on yhtynyt niihin profeetoihin, joista hän niin mielellään puhui. Nyt he tervehtivät häntä työkumppanikseen ja hänen kanssansa ylistävät Herraa, joka kokoo ja säilyttää kirkkonsa. Mutta meidän tulee uskollisesti ja lakkaamatta ajatella tätä rakastettua isäämme eikä koskaan antaa hänen muistonsa kadota meidän sydämestämme."
Viini ei miellyttänyt häntä yksistään siksi, että maistui hyvältä, vaan enemmänkin siksi, että teki hänelle mahdolliseksi unohtaa raskaat muistonsa, antoi rohkeutta seurustelussa ja varmuutta omasta arvostaan, joita kumpaakaan ominaisuutta ei hänellä viinittä ollut. Selvänä hänen oli aina paha olla ja hävetti.
Hänen muistonsa on meille jäänyt. Hänen kanssansa ei meiltä ole mennyt se, mikä meille hänessä oli kallisarvoisinta: hänen uskonsa ja innostuksensa. Se ei ollut sitä hetken hehkua, joka sammuu samassa kuin se syttyy. Se oli maanalaista tulta, joka palaa hankienkin alla.
Hyvin olimme tyytyväiset rouva vainajaan, siunattu olkoon hänen muistonsa, eikä nuori ruhtinaskaan jumalankiitos hylkää meitä, alkoi punaverinen, kaunopuhelias talonpoika. Olen kutsunut teidät tänne, koska aijon, jos te vaan itse haluatte, antaa teidän haltuunne koko maan, sai Nehljudof sanotuksi. Talonpojat olivat vaiti, ikäänkuin eivät olisi ymmärtäneet tai uskoneet.
Jos tänään saan tuhat sestertsiä, on Glaucuksen sielu kahden päivän kuluttua Hadeksessa, ja vasta siellä hän saa nähdä, miten häntä rakastin jos sielu siellä vain säilyttää muistonsa ja ajatuskykynsä. Vielä tänään hankin miehet ja ilmoitan heille, että huomisillasta alkaen lasken heidän palkkiostaan pois sata sestertsiä joka päivältä, jonka Glaucus vielä elää.
Hyvästit otti hän maailmalta Ja painoi seppelen päähänsä: Näin syöksihe kuohuin partahalta, Syvyyteen päättäen päivänsä. Oili' usein kuullahan aina vielä Sen kosken huolella huokaavan, Ja jylhän kallion murhemieliä Suloista neitoa kaipaavan. Vaan kevätpäivyen lämpimillä On nähty rakkahat laaksossa: Siell' laulavat riemu-sydämillä Nuoruuden ihanat muistonsa. TYT
Päivän Sana
Muut Etsivät