Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. marraskuuta 2025
"Neuvoksetar von Sassen'ille, Hannoveriin" kuului sievä, hieno päällekirjoitus; joku muu oli kömpelösti piirtänyt siihen sen kylän nimen, joka oli Dierkhofia lähinnä. Kirje oli mummolleni ainoa, joka minun muistaakseni oli saapunut hänelle.
Mutta sitten sattui eräänä päivänä, muistaakseni se oli viides tai kuudes Agnesin lähdöstä, että kuljin kiireesti ovessa ja töyttäsin vahingossa Anttiin, joka tuli vastaani. Ai, anna anteeksi, sanoin. Hän silloin tarttui minuun kiinni molemmilla käsivarsillaan, suuteli monet kerrat ja katsoi syvälle silmiini. Katsoin vastaan, hymyilin ja olin hiukan hämilläni.
"Kiittäkäämme Herraa!" lausui juhlallisesti Matti sillä tässä ei ollut pappia eikä lukkaria niin sanomassa ja hiljaisina panivat kaikki kätensä ristiin ja kumarsivat. Se oli kiitos. Ja sen jälkeen alotti Matti ruokavirren, johon toisetkin vähitellen yhtyivät. Kuin ruumis on saanut riemull' hänen tarpeens' ja kylläns', oli muistaakseni virsi, joka siellä veisattiin.
Keskustelumme johtui sitte muistaakseni kahdennenkymmenennen vuosisadan leikkeihin ja kansanhuveihin, joita vertailimme yhdeksännentoista vuosisadan vastaaviin ilmiöihin.
Minä en muistaakseni ollut koskaan nähnyt sitä miestä, enkä hänen kanssaan siis ollut persoonallisesti tuttukaan. Uuron Kössin viisaus tahi hulluus eivät myöskään liikuttaneet minua hituistakaan, niin että meillä oli toistemme kanssa tekemistä niin vähän kuin suinkin.
Ettäkö se ei hyödytä mitään, sanoi Sylvi, ja niekautellen ajatusten kokoamiseksi leukaansa, lisäsi: Kyllä kai se tuo tyttö elää sen verran aikaa, että perintö meille tulee. Ei se laki pane muistaakseni määräksi kuin pari kolme tuntia. Petu nousi verkalleen tuolilta, pyyhki silmiään ja meni tupaan päällysvaatteita muuttamaan.
Niin, enkös aina ole sanonut että noista uudenaikaisista kultarahoista on vaan harmia ja vastuksia kunnollisille ihmisille. HELMI. Niin, olihan, muistaakseni, vähän kysymystä siitä, kun viimein tapasimme toisiamme. KIRJURI. Oliko niin? En muista enää. Ja mitä se muuten sinuun koskee, menenkö sinne vaiko en? HELMI. Suutuitko sinä oikein totta noista sanoista, joita äsken tuolle ukolle tuossa ?
Mutta elä ole milläsikään, kyllä hän siltä on hyvä poika. JUSSI. Poika? Olenko minä poika? MAIJU. Sekös pisti! JUSSI. Muistaakseni olen neljä vuotta sinua vanhempi, Hanna. Saatatpa olla, ei sitä kaikin ajoin luulisi. MAIJU. Tytöt näetkös kun kehittyvät aikaisemmin. TEUVO. Hyvä, hyvä! Mitä osaat sanoa siihen, Jussi? JUSSI. Olkaa jo vaiti!
Mutta ei hän pakoittanut tietysti. Sanoiko hän vielä muutakin? ROOPE (epäilevästi). Eipä juuri muistaakseni. (
Hän sanoi minua kevytmieliseksi, ja että hänen velvollisuutensa aviomiehenä oli vastustella minun elkiäni ja oikkujani joksi hän muistaakseni nimitti sitä. Niin, niin, ajattelin minä, pelastettava sinä kumminkin olet; ja silloin ryhdyin minä toimiin Rouva Linde. Ja eikö miehesi saanut isältäsi tietää, ett'eivät rahat tulleetkaan häneltä? Nora. Ei, ei koskaan. Pappa kuoli juuri niinä päivinä.
Päivän Sana
Muut Etsivät