Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
Mutta niinhän kävi Camilla Collettinkin ja yksinpä Fredrika Bremerin senjälkeen, kun hän rupesi puhumaan sukupuolensa vapautumisesta. Entä Minna Canthin meillä? Sama toistuu kaikkialla.
Niiden alun olemme jo nähneet Oksasessa ja Yrjö-Koskisessa, niiden kiristymisen inhimillisenä todistuskappaleena me voimme pitää esim. Arvi Jänneksen runoa Inhuuden ihantelijalle, jonka hän Minna Canthin kirjallista tuotantoa vastaan linkoaa, niiden täytenä sodanlieskana taas Päivälehden ja Uuden Suomettaren leirien yhteen-iskemistä 1890-luvun alkuvuosina.
Jos teitä suuri maailma enemmän viehättää, Minna hyvä! jääkäämme siis suureen maailmaan! Kuinka pieni, kuinka kurja onkaan tuo suuri maailma! Te tunnette sen vasta korealta ulkokuoreltaan. Mutta totisesti, Minna, tekin vielä. Olkoon menneeksi! Siihen asti, hyvä! Teidän suloiltanne ei ole puuttuva ihailijoita eikä minun onneltani kadehtijoita. Ei, Tellheim, sitä en tarkoittanut!
"Ajatelkaa", sanoi hän hymyillen eräänä päivänä minulle, "että rva Cauer ja minä olemme ruvenneet kutsumaan miestäni "kiihoittajaksi", sillä niin äärettömästi hän vaatii meitä erityistä, radikaalista naisasialehteä perustamaan." Sinä samana syksynä syntyikin sitten tuo vapaamielinen "Die Frauenbewegung" niminen lehti, jonka päätoimittajana rva *Minna Cauer* aina siitä asti on ollut.
Epäilenpä, olisinko matkan vaivoja päiväntasaajan helteisessä piirissä kestänyt ilman vaimoni hellää huolenpitoa; sillä Minna oli tullut puolisokseni ja Arnold oli meidät vihkinyt iltana ennenkuin laiva lähti matkalle.
Ennenkuin tutustuin Minna Canthiin, oli hän jo kirjoittanut »Murtovarkauden» ja »Roinilan talossa», ja oli tämä hänen niin sanoakseni kirjallinen viattomuuskautensa jo ohi. Hän oli alkanut innostua syvempiin aiheisiin ja kirjoitti parhaallaan »Työmiehen vaimoa», joka alkaa hänen aatedraamainsa sarjan, ne, joissa hän sittemmin niin suurella voimalla puhui naisten ja köyhän kansan puolesta.
Minä puolestani en ollut läheskään niin kerkeä johtopäätöksiäni tekemään, sillä aikaa jo siihenkin tarvitsin, että ennätin tointua tuosta jännittävästä näytelmästä ja hätäilemättä, tyynesti saatoin asiaa kokonaisuudessaan aprikoida; ja pelkäänpä että tällä kertaa olin huono seurakumppali, sillä omien aatoksieni ajelemana, vaipuneena mietiskelemään, missä määrässä saattaisi olla mahdollista että Minna palaisi neljäntenä yönä tämän jälkeen, en paljon huomannut mitä toverini sanoi, vaikka tosin sen verran kuulin, että tiedän hänen kehuneen noita-akkaa sekä todistelleen unien ynnä muiden näkyjen tehokasta merkitystä.
Pastori Valtarin pinttynyt, vanhoillinen, isiltä-peritty maailmankatsomus on tässä näytelmässä se mädäntyneen yhteiskunta-elämän muuri, joka on maahan jaoitettava, ja Minna Canth kutsuu nyt hänen omat lapsensa tuon nuoren, nousevan, hävittävän ajan myrskytyöhön.
Vielä syvemmälle porvarillisen perheen juuriin tähtää Minna Canth seuraavalla näytelmällään Sylvi , jossa hän erään miehen ja naisen epäterveelle pohjalle rakennetusta rakkauselämästä eli n.s. »järki-avioliitosta» etsii syyn Sylvin rikokseen: murhaan, jolla tämä miehensä päivät päättää.
Sama ratkaiseva vaikutus, mikä norjalaisella kirjallisuudella oli Minna Canthiin, tuli Juhani Ahoon ranskalaisella kirjallisuudella olemaan. Aho jatkaa siitä, mihin Reijonen lopettaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät