Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 24. marraskuuta 2025
"Entäs pikku Mai, mitä sinä tahdot?" kysyi Eugen, pannen pois "pikkuisen" ja ottaen Main syliinsä. Mai tuli hyvin vakavan näköiseksi. Hän rypisti otsaansa ja katsoi miettien eteensä, sitten hän kietoi kätensä Eugenin kaulaan ja sanoi hitaasti ja selvästi: "Isän pikku Mai tahtoo pienen oravan." "Minkälaisen?" kysyi Eugen yhtä vakavalla ja toimessaan kuin pikku tyttökin.
"Niin, minä en tiedä, mistä se tulee, rakkaani", vastasi hän, miettien sitä. "Ei paljon puutu, että olen semmoinen". "Te olette niin tyvenmielinen, näettekö", lausui Minnie. "Te ette pane mitään pahaksenne". "Ei auta olla toisenlainen, rakas lapseni", sanoi Mr. Omer. "Ei", vastasi hänen tyttärensä. "Me olemme kaikki iloista väkeä täällä, kiitos Jumalan! Emmekö ole, isä?"
Benedikt, sanoi Wappu hiljaa, ikäänkuin he olisivat voineet sitä kuulla uskotko sinä että "vuoren onnellisia neitoja" on olemassa? Benedikt katsoi miettien maahan ja kohotti olkapäitään. Niin, mitä pitää minun sanoman! En minä ole nähnyt ketään heistä vaan ihmisiä on, jotka voisivat panna elämänsä pantiksi siitä.
Samassa tuli kapteeni Dawyson kannelle laivan peräaukosta. Minä hämmästyin nähdessäni hänet hikisenä ja vaatteensa sahanpurun pölyttäminä. Hänellä näytti olevan työkaluja nuttunsa alla. Mutta nähdessään minut, säpsähti hän ja meni joutuin suojukseensa. Minä kävelin peräkannella edestakaisin miettien, mitä tämä kapteenin käytös mahtoi merkitä. Samassa kuulin hiljaa nimeäni mainittavan.
Hän vaan yhä tirkisteli palanutta läpeä, ikäänkuin miettien, saattaisiko sitä siitä pestä pois. Huomaten, että keskustelu alkoi muuttua sangen epä-parlamentariseksi, yritti Lörincz herra kääntämään puhetta toiselle tolalle ja palasi takaisin alkuperäiseen asiaan. "Ehkä orpana jo on suorittanut tutkinnonkin?" kysyi hän isältä. "On, vieläpä laudabile'lla", vastasi tämä, unhoittaen palaneen takin.
Hän oli seisovinaan korkealla puhujalavalla, niinkuin tänä iltanakin. Hänen edessään oli ääretön kuulijajoukko ne olivat kuutamon valossa törröttäviä savupiippuja talojen katoilla. Tuossa oli yksi, joka seisoi pää kallellaan kuunnellen: tuossa toinen, joka katsoi miettien eteensä. Mutta kaikki ne olivat hiljaa ja silmää värähdyttämättä kuuntelivat mitä puhuja aikoi heille lausua.
Mutta miehet, jotka sairaus oli pakottanut luopumaan työstä ja toiminnasta, näyttivät yleensä synkän näköisiltä miettien nähtävästi ainoastaan kipujansa.
Haaveksien katsoi nuorukainen taivaan hiljaiseen sinilakeen, ja hänen silmäyksissään pyöri tuhansia vakaita kysymyksiä tähdille, jotka loistivat häntä kohden; miettien katseli hän sitte pimeitä puiden varjoja, jotka niin synkeästi, hirveästi, armahtamatta lepäsivät heteillä kukkapenkereillä, ja hän huokasi syvältä.
"Mitä se merkitsee?" kysyi Antero miettien, ja huomaten ystävänsä surullisen katseen, joka, pannen kätensä ristiin, astui akkunan ääreen, silloin ei tarvinnut Antero enään vastausta, vaan hän tiesi, että nyt oli Trimbachin kirkkomaalla suuret maahanpanijaiset ja kaikki läheiset kellot lähettivät viimeisen siunaavan tervehdyksensä. Hän tiesi myös nyt, miksi äiti ja veli eivät olleet läsnä.
Näin menneitä aikoja muistellen ja itseksensä rakkaita vainajia miettien saapui Elysée heikosti valaistulle Fourneaux-kadulle keskellä vielä epävalmista etukaupunkia pitkine tehdasrakennuksinensa, joiden yli korkeat savutorvet kohosivat vanhojen aitausten ja lankkujen välillä.
Päivän Sana
Muut Etsivät