Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 5. heinäkuuta 2025


Kului muutamia päiviä, ennen kuin miehet taas lähtivät metsälle. Lumi oli nyt vanhaa ja tarvittiin suomalaisten tottumus tuoreiden jälkien erottamiseksi vanhoista. Meni sen vuoksi useita päiviä, ennen kuin he palasivat. Tällä kertaa heidän oli onnistunut tappaa hirvi ja saada karhu kierretyksi.

Vähän ajan kuluttua Tristan menee metsälle, ajaa hirveä ja haavoittaa sitä nuolellaan. Koira tahtoo heti syöksyä hirven jälille ja haukkuu niin, että metsä raikaa. Tristan vaientaa sen lyömällä sitä;

Palaneen metsän hiiltyneistä puunkuorista olimme niin mustuneet, että aivan näytimme nokikolareilta. Yhteisen vuoteen valmistin nyt itselleni ja koirille pirtin maaperäiselle lattialle. Mesikämmenen kovasta korvapuustista oli Pollen vasen silmä melkein umpeen pöhöttynyt, vaan aamusella oli koira kuitenkin ennen meitä valmiina metsälle."

Tuskimpa kerkesikään Heikkilä muuta ajattelemaan, kuin työtään, talvisinkin nousi hän ylös jo kello kahden, kolmen aikana, sitten lähdettiin metsälle, oli pyry tai pakkanen, ja silloin oli Jussinkin lähteminen, ei siinä kysytty, pysytkö sulilla vai et.

Satoi ukko uutta lunta, Herra hienoista vitiä, Sykysyisen uuhen verran, Verran talvisen jäniksen; Lähen miehistä metsälle, Urohista ulkotöille, Ukon uuelle lumelle, Palvoisen panemaviille, Jäniksen jälettömälle, Hiiren hiihtamattomalle.

Ilossaan ei hän edes ehtinyt irroittaa lintua ansasta, vaan otti riekon ansoineen päivineen mukaansa ja riensi kotiinpäin niin piankuin suinkin näyttämään saalistaan vanhemmilleen. Sillä välin oli Mellet saanut luvan mennä Jaampan kanssa metsälle ja sattuipa niin, että hän Jaampan pyssyllä ampui ensimmäisen riekkonsa.

Tuo nuori pillomus tuolla sisällä hän näytti kädellään sairaan huoneesen olisi tehnyt viisaimmin, jos hän ei koskaan olisi lähtenyt metsälle viattomia eläimiä vainoamaan kun ei hänellä kerran ole sen vakauneempaa aistia ja tottumusta metsän polkuja astella. Nyt hän on siten saattanut omaisilleen sydämmen surua eikä hänellä, poikarukalla, ole sen pahempi enää monia päiviä jäljellä.

Kun ensimäinen päivä Mäkelässä näin oli päästy iltaan, päivän touhu sammunut, illallinen syöty ja alettiin laittautua yöteloilleen, rupesi Malla kertoilemaan miten vanhat ihmiset ovat Mäkelän jättiläiskuusta pitäneet ihan jumalanaan. He eivät ole lähteneet kalalle, ei metsälle eikä millekään vesimatkoille käymättä kuuselta neuvoa kysymässä.

Tänään ei olisi kuitenkaan enää paljon voitu saada aikaan. Seuraava aamu koitti niin ihanana, kuin se ainoastaan näillä siunatuilla leveysasteilla voi olla. Raitis ilma virkistytti ruumista ja sielua. Moniväriset papukaijat ja vikkelät apinat antoivat metsälle eloa, ja korkealta pilvistä vakoili ilman kuningas, kotka, valtakuntaansa.

Pakkanen oli sitä ennen jäätänyt vedet ja kovettanut vetelät suot ja nevat, niin että ne kestivät kulkea. "No nyt, pojat, meidän pitää lähteä metsälle", virkkoi Taneli nähdessään, että maa oli ylejään lumen peitossa. "Tänään varustetaan kaikki valmiiksi ja huomenna lähdetään liikkeelle."

Päivän Sana

alankolaisherroja

Muut Etsivät