United States or Turks and Caicos Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !


Muistaa äkkiä: »Mervan karhu», »Mervan havukka»! Näinkö alastomaksi, näinkö kaikki...?

Sinä ihanana keväänä, jolloin minä näin sen kauniin unen uhrikivestä ja Mervan suvun suuresta valasta... TAAKANKANTAJA Nyökäyttää hiljaa: Aivan niin. URMAS Mutta siitä on jo pitkä aika! Tuskaisena: Nyt on toiset ajat, taatto! Kirot, kirot! Torjuu molemmin käsin ylöspäin: Etkö näe tuota kirojen kalliota? Nyt se putoo ... ah, ah, aah... Lyyhistyy istuimeen.

LAAKSO-MERVI Huokaa: Jumalat eivät totisesti suoneet meille lihavata asuinsijaa. VUORI-MERVI Jumalainko syy vai ihmisten. Kaikki nousee ja paisuu kuin sienet sateella, mervan suku yksin kasvaa alaspäin kuin jäärän häntä. LAAKSO-MERVI No no, tokko alaspäinkään! VUORI-MERVI Alaspäin. Niin koikumme kuin nälkäiset kaarneenpojat suon ympärillä.

TAAKANKANTAJA Nyökäyttää, hymyilee: Eh-kä. URMAS Lämpimästi muistellen: Sinä kävit meillä ... ja äiti antoi sinulle ruokaa... Sinä istuit pankolla ... ja kerroit Mervan suvun muinaisista... Hivelee taas otsaansa: Olenko minä sinut joskus muulloinkin nähnyt? TAAKANKANTAJA Nyökäyttää: Eh-kä. URMAS Kuin haaveillen: Nyt minä muistan!

Mutta annas tulee tuulispää pois on kanajas, vedet kuohussa pohjia myöten. Sellainen on mies, kansan tuulispää! TOINEN MERVI Sepä! Ei ole miestä koko mervan suvun seitsemässä heimossa! KOLMAS Vilkkaasti: Mitäs, miehet, Kiirosta arvelette? TOINEN Ajattele vanhaa kantoa! VANHA MERVI Ei se ajattelemalla löydy, veljet. Se on syntymästä ja iskee kuin haukka, kun hetkensä tulee.

MERTSI Nyt hän iski käsivar... Peittää käsillään silmänsä. Urdis itkee. EILA Kylmäverisesti: Hän vaan vuodattaa käsivarrestaan verta maahan. URDIS Niinkö...? Katsoo. Vavisten: Niinkuin verivalaa tehtäessä? MERTSI Nyt hän kohottaa kätensä... Kaikki mervit kohottavat. Toistaa: Liittää mervan hajanaiset heimot lujaksi, kokonaiseksi Mervan kansaksi vannomme!

Uhrilehdosta voimakkaasti, innostuneesti: Vannomme! Toistaa, lämpimästi: Nostaa Mervan päivän.. merviläisyyden hengen.. tämän halveksitun suvun mielen ja ponnen vannomme! Uhrilehdosta: Vannomme! Yhä lämpimämmin: Sille maalle, joka tämän veren imee ... suvulle, joka sille nimen antoi ... kaiken työmme, varamme, voimamme vannomme! Uhrilehdosta: Vannomme, vannomme! EILA Jo loppui hullujen meno.

Osottaa arkkua: Niin, se on ruumisarkku, mutta siitä tuli teidän ruumisarkkunne! Astuu kiivaasti sillanteen reunalle, viittaa kädellään: Ja menkää, menkää te Kovakset ja Kurkiat, te äitinnepettäjät äpärämielet! Rientäkää kilvan sen vanhan tuliporton pehmeälle vuoteelle, joka on ennenkin mervan miesten miehuuden vienyt.

MERTSI Tyyntyen: Hän puhuu merveille. Toistaa: Kirot, kirot kaikkialla... Sukumme perintökirot ... eriheimoisuuden verikirot... Tahdomme kirot suistaa ... sirpaleet liittää.. suureksi, kokonaiseksi Mervan kansaksi... Arpa on heitetty... Kirkasee: Jumalat, hän tempasi puukkonsa! EILA Hän on tullut hulluksi ja tappaa itsensä. URDIS Voi, voi, voi, voi!

Kymmenet tempasi sama into, ja nyt niin, sinähän et vielä tiedäkkään! ORPA Mitä, hyvä lapsi...? URMAS Kuohuvan riemuisena: »Mervan karhu», sukumme ensimäinen kauppahaaksi, lähti eilen etelään ja »Mervan havukka» lepää Uiron rannassa teloillaan, odottaen vain päiväänsä. Siellä, niiden mastoina ja laitoina, on kaikki mitä Mervan köyhästä suvusta irti saatiin.