Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025


Lapsi kulta, tuuli on kääntynyt, ja me olemme juuri suurella vaivalla saaneet pelastetuksi torpan valkean vaarasta sanoi isä, joka nyt myöskin oli ehtinyt paikalle. Mikä Jumalan armo, että olette pelastuneet tässä vaaran keskellä! Miten levoton äiti olisi ollut, jos hän olisi voinut aavistaa, että me niin pahasti eksyimme täällä sanoi Meeri.

Oikeammin sanoen, se tapahtuu kuitenkin ani harvoin lisäsi hän hyvin tunnontarkasti. Sitte uneksit varmaankin nyt juhannus-yönä sanoi Meeri leikillisesti. Nyt meidän täytyy nukkua, muuten heräämme liian myöhään huomenna. Meeri oli unien suhteen ennustanut oikein.

Täti otti minut vastaan avosylin; hän näytti niin hyvältä ja hauskalta; voi, en saata kuvata häntä kuten tahtoisin, mutta sinä, äiti, kyllä muistat hänet. Hän on ikäänkuin Gerdan vanhempi sisar. Gerda täyttääkin jo pian kahdeksantoista vuotta ja Fredrik seitsemäntoista sekä Meeri viisitoista, Meeri ja minähän olemme ihan yhden-ikäiset, kuten tiedät, ja Bruuno on kolmentoista vuotias.

Kuinka hirveästi mahdoittekaan pelätä sanoi Gerda. Niin, kyllähän minä hetken olin vähän hämilläni myönsi Meeri mutta Helka, hän muisti hädän hetkenä rukoilla. Sen minä olin unhottanut ja ajattelin vain miten pääsisimme pois savusta. Sinun huutosi se kuitenkin Freedrikiä opasti.

Olet kyllä oikeassa myönsi Meeri hän tekee kaikki meidän kaikkien puolesta, ja me olemme niin ajattelemattomia, että usein unohdamme auttaa häntä, milloin sitä voisimme tehdä. En tiedä miten aika joutuu niin nopeaan, ikäänkuin sillä olisi siivet, ja aina loma-aika tuntuu liian lyhyeltä. Gerda hakkaa kuitenkin kaiken sokerin, mitä talossa tarvitaan.

Sitä paitsi kirjoitti hän olette jo vanhan lupauksen mukaan sitoutuneet jäämään kerran luokseni yöksi, jotta saisitte nukkua viheriässä makuuhuoneessa; olkaa siis valmiit jäämään, sillä enpä aio laskea teitä pois, ennenkuin aamulla. Meeri huudahti ilosta; aina tuo hyvä Lotta täti ajatteli, miten hän saattaisi muille valmistaa iloa.

Tuhansia kiitoksia, hyvä tätiseni, en tiedä mitään hauskempaa huudahti Meeri. Tuo viheriä kammari vaikuttaa aina niin lumoavasti minuun. Hyvä, asia on siis varma! Menkää nyt alas puutarhaan kukkasia katsomaan, ansareissa ei näin kesä-aikaan ole paljon nähtävää. Sitte me kaikin lähdemme lammikolle katselemaan joutsenten toissapäivänä valmistunutta asuntoa.

Niin jään Casslis-puron luo, kanss' immen heitän huolten painon; ma sieluun kätken katsehet, nuo silmäniskut Meerin ainon. Ylämaan Meeri. Te metsärinteet, versokaa Montgomeryn linnan luona, maat, kukkaan käykää, virran veet, kohiskaa vaahtovuona! Siell' ilo kevään kerkein on, syyshohde haikein varmaan; näet siellä viime kerran näin Ylämaan Meerin armaan.

Eno ja Meeri olivat minua vastassa asemalla. Olisinhan saattanut tulla tänne laivallakin kahta päivää myöhemmin, täällä kun on oma laivalaituri, mutta junamatka oli myöskin varsin hauska. Satuin tutustumaan erääseen rouvaan, jolla oli kolme vilkasta lasta.

Ehkä siellä tapaamme jonkun miehistä, joka voisi viedä kopan eteenpäin. Se kyllä saattaisi olla mahdollista, mutta kaikissa tapauksissa Jos minä menisin mukaan ehdotti maisteri. Meeri tuumi itsekseen, että he yhtä hyvin olisivat voineet ottaa pikku Pentin ritarikseen, sillä niin epäkäytännöllinen ja "hoksaamaton" herra Kontio oli, mutta äiti arveli toisin.

Päivän Sana

väki-joukossa

Muut Etsivät