Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. heinäkuuta 2025
TIMOTEUS. Haastel hänelle parhaaksemme, Mariana. MARIANA. Sen tahdon tehdä. TIMOTEUS. No, kuinka sanot? MARIANA. Mun frouvani, heille elkäät antakaat tippaakaan; uskokaat minua, se on heidän parhaaksensa. MAURA. Haasteleepa tuokin kerran viisaasti. TIMOTEUS. Te kaksi olette niinkuin vähän ystäviä nyt; mutta, ah Herra! kuinka kauvan? TIMOTEUS. Jos ei perkele tule väliin.
Kenraalein tulee aina käyskellä hyvillä esimerkeillä väkensä edellä, liionki mitä kuuluu juomiseen. MAURA. So so soo! Niinkö on laitanne, kurjat lapset? Voi raukkoja teitä! Ja teitäkin on kerran hellä äiti huiskutellut käsivarrellansa ja paljastanut teille povensa. MARIANA. Ja sanonut: tule, pieni enkelini, tule, kultapalloni, saamaan mammalta »eijaa». Teethän mun hulluksi päästäni.
MAURA. Kas noita vaan. TIMOTEUS. Se on tarina vaan. Mutta tarina, eikö se todeksi muuttua taida, muori kultasein? TIMOTEUS. Tarina, eikö se todeksi muuttua taida? MAURA. O jaa, o jaa. Toki, enpä ole mitään luvannut, sentähdenpä taidan rauhallisella omatunnolla nauttia hänen hyvyyttänsä ja viimein kiepasta tieheeni. Mutta ylistetty olkoon tämä päivä! Miksi muutuimme äkisti niin miettiviksi? Hei!
KASPER. Juuri niin, sinä veitikka; sillä pahallapa paha parannetaan. Näinkö vietätte voiton päivää? MAURA. Taidanko minä tätä kutsua voiton päiväksi? En suinkaan, vaan murheen ja tappion päivä on se minulle kurjalle. KASPER. Miksi niin? MAURA. Tahtoopa sydämmeni lentää kappaleiksi. Koska pakenit tästä Bayerilaiset, seurasihan heitä karkurina piikani myös, se noiduttu naasikka.
Oltta, sankarini. TIMOTEUS. Miljuunit kiitokset. Tämä päivä on riemupäivä Timoteukselle. MAURA. Hi hi! Miksi niin, mun poikani? Miksi niin, mun sotasankarini? TIMOTEUS. Hm! Hoh ho! TIMOTEUS. Ja jumalinen myös. Ihana asia. Aina muistan emoni sanat: »poika, katso, että nainen, jonka aviokses kerran valitset, on Herraa pelkäävä, siinä löydät ankkurikarin, joka myrskyssä kestää.»
Maura juoksee muutaman askeleen heidän perässänsä huutaen kovin, mutta samassa amputaan muutama kiväärinampaus oikealta vasemmalle, ja Maura kaatuu kiljahtaen; Kasper, Gilbert ja preussiläisiä sotamiehiä tulee. KASPER. Pojat, nyt ottaa teidät peijakas, jos olette ampuneet tämän vanhan vaimon. GILBERT. En usko sitä, vaan luulen, että kaatoi hänen pelko vaan ei luoti.
Tuhannen taaleria tästä hetkestä! MAURA. Minkä tuomion kuulemme suloisilta huuliltanne? 1:N
TIMOTEUS. Mitä meitistä oikein luulette, muori? MAURA. Olettepa hyviä vihollisija. TIMOTEUS. Mutta minusta erittäin? MAURA. Paras viholliseni. TIMOTEUS. Teidän ystävänne. Onneton se, joka uskaltaa päällenne vaan katsoa karsasti! Hänen manaan heti veriseen taisteloon. Mun aavistuksein visseydeksi muuttuu. TIMOTEUS. Mä tahdon teille kertoa erään tarinan. MAURA. Mä tahdon kernaasti kuultella.
MARIANA. Hyvä frouva, minä olen viaton; sanoin vaan mitä Maalarin-Hanne sanoi. MAURA. Minä sun maalaan keltaseksi ja siniseksi. TIMOTEUS. Hiljaa, naiset, hiljaa, koreat naiset! MAURA. Elä ihmettele, Timoteus, että täytyy mun näin usein riidellä kansaansa; sillä tiedä, hänen vertaistansa hävyttömyydessä ei löydy maan piirin päällä.
Sinä ensin, Titus sitten. TIMOTEUS. Armoo, kapteeni, armoo! PATRIK. Ei, lapseni, ei. MARIANA. Hyvä kapteeni! MAURA. Kunnioitettava herra! PATRIK. No noo, muoriseni, nyt ei auta. Heidän täytyy saada; ei auta. Minä rukoilen. Tänne kaikki naiset naapureista! Tulkaat, tulkaat! PATRIK. He heh! Turha puuha, pikku frouvani. Käykäämme käsiin, Bonifacius.
Päivän Sana
Muut Etsivät