Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 28. kesäkuuta 2025
Olenkos sitten, sanokaa muutkin. MATLENA. Kukapa sinun retkiäsi aina tietää, hunsvotti. Missä milloinkin kuljeksit. HEIKURA. Ulkoa sinä kumminkin hiljan olet tullut, koska vaatteesi ovat märät. OTTO. Ka, hiidessä, märät ne tosiaankin ovat. HEIKURA. Tunnusta pois hyvällä: sinä olit Mäki-Matissa äsken? OTTO. No, olinhan minä, olin, olin. Koska välttämättä niin tahdotte.
Kuinka tyhmä olen ollut, kun en sitä ennen tullut ajatelleeksi. Niin, Amerikkaan me lähdemme. Siellä ei puutu työtä, eikä siellä tekevä käsi tyhjäksi jää. Matlena, kevättalvella me jo lähdemme. Kärsitäänhän sinne asti. Eikö niin? Kevättalvella me lähdemme? MATLENA. Amerikkaan? Vieraalle maalle? Kauvas pois ystävistä ja tutuista. Voi, Topra, mistä nyt tuo pisti päähäsi?
Miksi kevättalvella vasta? Mennään heti! Mennään kaikki kolme, Mikko, sinä ja minä TOPRA-HEIKKI. Ja Kunnari. MATLENA. Hän myöskin. Mennään kaikki. Ja siellä alamme uutta elämää. Heitämme mielestä pois nämä asiat. Emme puhu niistä, emmekä muistele. Teemme vaan kovasti työtä... TOPRA-HEIKKI. Kuule!... Tänne tulee joku. Piiloon, puiden taakse! Sukkelaan! MATLENA. Elä hätäile. Se on Jaara.
MATLENA. Täytyyhän ihmisten antaa anteeksi toisilleen, antaa Jumalakin anteeksi ja armahtaa ja auttaa, ei pane kuormaa kuorman päälle eikä paina yhä alemmaksi. Mitä suurempi syntinen, sitä enemmän Jumala rakastaa ja holhoo ja hoitaa, tehkää samoin, hyvä herra, sen Jumala teille palkitsee viimeisenä tuomiopäivänä, ellei ennen VALLESMANNI. Jo riittää, jo riittää, minä sanon!
TOPRA-HEIKKI. »Onko totta, että työt lakkautetaan?» minä kysyin. »Vasta kahden viikon päästä», vastasi insinyöri. »Milläs me sitten elämme?» minä taas kysyin. »Keväällä ne taas alkavat», hän soperteli. »Ja hirteenkö menemme siksi aikaa? Tekö meihin hengen puhallatte, sitten kun meitä taas tarvitsette?» MATLENA.
TOPRA-HEIKKI. No, minä sen teen, ja heti paikalla. Vai heitetäänkö tuonnemmaksi? MATLENA. Ei, ei! Kerro nyt jo. TOPRA-HEIKKI. Kuulkaahan sitten! Kun alkaa miesten kesken tänaamuna levitä huhu, että parin viikon päästä työt lakkautetaan. »Mitä hullua», minä sanoin, »lähtäänpäs konttuorille». Mestari riitelemään, että ei saa keskeyttää työtä. MIKKO. »Sakkoa saatte ja työstä pois», huusi mestari.
Puhu edes. Topra, kuule, sano jotain. Sinä tuijotat niin pahasti. Voi, armaani, elä anna järkesi hämmentyä. Katso minuun. Kuuletko, Topra TOPRA-HEIKKI. Missä olet, Matlena? MATLENA. Tässä, luonasi aivan. Sinussa kiinni. Etkös näe minua, ystäväni. TOPRA-HEIKKI. Elä minua jätä. MATLENA En jätä, en. Ole huoletta, en jätä. Voi, omani, kuinka olet onneton.
Tuli viime talvena tänne rautatientyöhön ja on kerrassa mies semmoinen, ettei hänen vertaistaan monta olekaan. Antaisi toiselle vaikka silmän päästään. Kysykää keneltä hyvänsä, niin saatte kuulla. SILTAVOUTI. Omansa kunkin hyvä, sammakonkin nuijapää. VALLESMANNI. Vaiti! Missä olette MATLENA. Työhönkin pystyy, jos mihin. Eikä surkeile voimiaan, on aina ensimmäinen ja viimeinen.
Olemme kulkeneet paikasta paikkaan ylt'ympäri, eikä pienintäkään jälkeä. Luulimme teidän jo tykkänään paenneen näiltä mailta. MATLENA. Yhytimme sitten viimein Kunnarin juur'ikään tuolla tiellä ja rupesimme häneltä kuulustelemaan. Ette usko, missä tuskassa olen ollut teidän tähtenne, kelvottomat. TOPRA-HEIKKI. Tuskassa meidän tähtemme? Sinä, Matlena? Ja miksi et tullut sitten mukaan kun pyysin?
Vaikka hyvähän tuo oli että pysyitte luona, ettekä heittäneet minua yksin. Siitä teitä kiitän. MATLENA. Entäs nyt, Topra? TOPRA-HEIKKI. Niin nytkö? Nyt ollaan työstä pois. Paria viikkoa ennen tai jälkeen, sama se. MATLENA. Mutta mikä teille tulee eteen, kun ei ole työtä, eikä ruokaa? MIKKO. Siinäpä se on. Kyllähän me yksinäiset aina jonkun neuvon keksimme, vaan joukollisten on hankalampi.
Päivän Sana
Muut Etsivät