Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 29. heinäkuuta 2025
Toiset söivät, näet, päivällisensä koulussa ja me, joilla oli lyhyt matka korttieriimme, tulimme tavallisesti koululle heti kun päivällisemme olimme syödä hitkaisseet. Kun minä tulin sisään, istui Pohjalammin Esteri tyttöin piirissä valkean edessä ja kertoi satua "köyhästä Matista ja pohatta Matista", ja hartaasti kuunteli häntä toiset.
Hevonen!» Esa tempaisi suitsista, istui rattaille, missä Lomppi oli nukahtanut, tempoi ohjaksista ja löi hevosta. Se lähti konkaroimaan mikäli jaloista lähti. »Mitä se nyt sanoi?» kysyi muori Matilta, tullen nurkan takaa. Matista tuntui kysymys enemmän utelemiselta, kuin äidin huolta ilmaisevalta.
"Kiiruhdas vaan, että ehdit kotia kylpemään," sanoi tuo kaunis tyttö hymyillen tuttavasti. "Annas kun levähdän, olen hieman väsyksissä," vastasi Matti. "Olet väsynyt, kuka sitä ikänä on Matista kuullut? Sinä teet niin liika paljon työtä, ei sinun pitäisi tehdä niin paljoa!" sanat lausuttiin hellällä osanottavaisuudella, ja sitten poistui tyttönen.
Teemu on ollut naimisissa jo aikaa Maijan kanssa ja on Rautalassa muonamiehenä; pikku Matista on tullut varsinainen myllymatti, joka istuu kahnalla ja muistelee menneitä aikoja. Kun hän katselee myllyn pyörimistä, muistuu hänen mieleensä Laasmannin ajat ja oman nuoruutensa ajat. Nyt hän on liki kolmenkymmenen vanha, ja silloin oli hän neljäntoista; hei, kuin ne ajat kuluvat!
Aaro ajatteli, ettei Matista maanmiestä tule, koska ei viertomiehiin mieltynyt, ja alkoipa häntä hieman harmittaakin, kun kallista aikaa piti nyt menettää lapsen katsontaan.
Jaakosta ja Matista tuli hyvät ystävät tästä lahtien, mutta Mari ei tahtonut nähdä Mattia, vaikka hänkin antoi sydämessään hänelle anteeksi, sillä Mari ei saanut sydämessään paranemaan aivan umpeen niitä haavoja, joita Matti oli koko elämänsä ajan sinne iskenyt Marissa juoksi isänsä, Maunon verta.
He olivat iloisia kuin perhoset ja räjähtivät tavasta iloiseen nauruun, mutta Matista oli varsin kummallista mikä tässä maailmassa mahtoi olla sen arvoista, että se voisi naurattaa. Maijaa ei siellä näkynyt. Useaan kertaan pyydettiin Mattiakin ottamaan osaa nuorten leikkiin, mutta Matin ei haluttanut niihin yhtyä. Sillä perukalla missä Matti palveli oli koko joukko nuorisoa.
Vappu oli Pekan luota lähdettyään mennyt takaisin kotiinsa Grillsin luo ja lähettänyt Antille terveiset, että Matti oli hyvässä suojassa; Antin ei tarvinnut olla huolissaan. Vappu ei ollut kuitenkaan sanonut missä Matti oli, mutta kun Antti tiesi, että Matti oli Vapun silmäterä, ei hän pitänyt viisaana tiedustellakaan Matin olinpaikkaa. Parasta oli, että puhe Matista sai vaipua unohduksiin.
Kenties oliwatkin nuo Kaisun mielipiteet Matista ainoat ajatukset, ainoa taipumus koko Kaisun elämässä, jotka sisällisen totuuden tunnon tuottamina waatiwat ehdotonta tottelemista; mutta ei hän totellut sitä ääntä hän ei saanut totella! Olisikohan hän totellut sitä sisällistä ääntä, sisällistä tunnettansa, jos ei äitinsä olisi häntä niin kowin estellyt sitä tottelemasta? Kenties.
Tämän omituisuuden Laurissa oli hänen vaimonsa ja naapurinsa pian huomanneet, ja senpä tähden ei Jolsan Matista eikä kapteenista eikä myöskään Laurin meriretkestä mitään puhuttu. Josko he ensimmäisinä vuosina muistivatkin tätä, unohtivat he sen vihdoin kokonaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät