United States or France ? Vote for the TOP Country of the Week !
Pian hän oli Matasuntan teltassa. Tämä otti hänet ynseästi vastaan. "
Eutarik tuskan piirre huulillaan Atalarik sellaisena kuin hän oli arkussaan, hän näytti viittovan häntä luokseen Matasuntan moittivat kasvot sitten sumua ja pilviä ja lehdettömiä puita kolme vihaista soturihaahmoa kalpeine kasvoineen ja verisine vaatteineen sokea lautturi varjojen valtakunnassa.
Seuraavana aamuna Syphax, jonka vanhastaan tuttu, mutta vaarallinen, kotoisia uhrijuhlia muistuttava haju oli houkutellut paikalle, hiipi hiljaa tähän palatsin osaan. Viimein hän osui kuolinhuoneeseenkin, jossa vallitsi haudan hiljaisuus. Hän löysi Matasuntan jalkapuolesta kukkien keskeltä tuon antiloopin kuolleena. "Hän kuoli jumalattarensa mukana", sanoi Syphax Cethegukselle.
Hän ei ollut nähnyt häntä sen jälkeen. Kun kuningas joskus sai aikaa mennä kysymään Matasuntan vointia, antoi tämä hämmästyneelle Aspalle määräyksen, ettei kuningasta saanut laskea hänen luokseen, vaikka hän oli jo ollut useita päiviä ylhäällä ja ottanut vastaan kaupungin köyhiä, vieläpä käskenyt ilmoittaa, että tarvitsevat voivat kääntyä hänen puoleensa.
"Anna vanhuksen uhata. Minä tiedän, etteivät tähdet taivaalla ole niin lujassa kuin minä sinun sydämessäsi." Hänen varmuutensa vaikutti vanhukseen. Hän rypisti otsaansa ja sanoi: "En ole tullut sinun kanssasi väittelemään. "Vitiges, minä kysyn sinulta Tejan läsnäollessa: sinä tiedät asiain laidan. "Ilman Ravennaa olemme hukassa. "Ravennan portit avaa vain Matasuntan käsi .
Pöydän yläpuolella oleva kultainen amppeli valaisi himmeästi. Matasunta jäi väsyneenä vuoteen reunalle istumaan. "Tule lähemmäksi", sanoi hän. "Koskeeko asia kuningasta? Miksi viivyttelet? "Puhu." Nainen viittasi Aspaan. "Hän on uskollinen." "Hän on nainen." Matasuntan viittauksesta Aspa poistui, vaikka vastenmielisesti.
Sillä kun varustustyöt alkoivat valmistua ja gootit rupesivat odottamaan lähtöä, oli Vitiges kenties myöskin välttääkseen Matasuntan läheisyyttä luopunut asunnostaan kuninkaallisessa palatsissa ja pystyttänyt yksinkertaisen telttansa leirin keskelle. Kuningatar käveli Aspan saattamana hitaasti painaen kuulemansa tarkoin muistiin sekä miettien, miten toteuttaisi suunnitelmansa.
Ja kun hän nyt näki, miten kuninkaan sielu oli sairas ja miten hän syytti itseään goottilaisten aseiden onnettomuudesta ja kaikkien suunnitelmien epäonnistumisesta mihin Matasuntan petollisuus oli ollut suurimpana syynä vaikutti se valtavasti hänen luonteeseensa, jossa kovuus ja intohimot omituisesti yhtyivät.
Kuningas seisoi epätietoisen näköisenä ovella. "Sinä tunnet goottien tavan", sanoi Hildebrand ääneen. "Tee sen mukaan." Silloin kääntyi Vitiges nopeasti, tarttui Matasuntan vasempaan käteen, vei hänet hiukan eteenpäin ja kosketti huulillaan hänen otsaansa. Matasunta vavahti. "Terve teille", huusi Hildebrand. "Me olemme nähneet aviosuudelman.
Veri seisahtui Matasuntan suonissa. Hän tuli kalpeaksi kuin marmoripatsas. Kädet vaipuivat hervottomina alas. Hän tuijotti kuninkaaseen suurin silmin. "Sinä et rakasta minua. Sinä et voi rakastaa minua. Tähdet siis valehtelivat. Ei siis ole Jumalaa olemassa. "Sano minulle: Enkö minä ole sama Matasunta, jota sinä kerran sanoit maailman kauneimmaksi naiseksi?"