Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 13. heinäkuuta 2025


Hänen keltaisesta tukastaan riippui osa selässä ja keltaisen tekotukan alta tulivat näkyviin kiiltävän mustat hiukset. Valkean kaulan jatkona näkyi kuparinruskea rinta. Hän pääsi naisten luo. Silloin hän tunsi Matasuntan. "Suojele minua, pelasta minut, valkoinen jumalatar", huusi hän lysähtäen kokoon Matasuntan jalkojen juureen. Italialaisetkin ehtivät paikalle. Etumainen heilutti puukkoaan.

Mutta he etsivät turhaan. Vuolas virta oli vienyt ne mukanaan ja kuljettanut yhtyneet puolisot syvään, vapaaseen mereen. Samana päivänä prinssi Germanus oli palanut Ariminumista Ravennan satamaan viedäkseen Matasuntan ensi tilassa Bysanttiin.

"Jos kultaa tahdotte, niin sanokaa vain huoletta. "Saatte enemmän kuin haluattekaan, jos säästätte hallitsijatartani. "Koskeeko se todellakin kuningasta?" "Koskee." Huoaten Aspa vei naisen Matasuntan huoneeseen. Tämä nousi suuren huoneen takaosassa olevalta vuoteelta, jonka vieressä oli pyöreä mosaiikkipöytä. Hänen päänsä ympärille oli kiedottu liina ja hänen yllään oli ohut, valkea puku.

"Myönnetään", sanoi kuningas ojentaen hänelle oikean kätensä. "Arvokkaampaa kantajaa en sille saakaan." "Hyvä, nyt Matasuntan luo", sanoi Guntaris. "Matasunta", huudahti Arahad, joka oli tähän saakka puolipyörryksissä katsellut sovinnontekoa, mikä riisti häneltä kaikki toiveet. "Matasunta", toisti hän. "Haa, oikeaan aikaan muistutattekin hänestä.

Purppuravaippansakin, joka oli hänen hartioillaan, samoin kuin Matasuntan, hän heitti pois. Vapisten, sanattomana nojasi Matasunta seinään. Vitigestä tämä vaitiolo vaivasi. Kun hän itse kärsi kovasti, tunsi hän myötätuntoa tyttöä kohtaan. "Tule, Matasunta", sanoi hän. "

"Leipää, kuningas!" "Hyvä kuningas! Leipää!" "Me olemme joutuneet epätoivoon." "Auta meitä!" Joukko tunkeili hurjana hänen ympärillään. Levollisesti Vitiges raivasi itselleen tietä. "Olkaa levolliset", sanoi hän vakavasti. "Auringon laskiessa teillä on leipää." Hän meni huoneisiinsa. Siellä häntä odotti joukko Matasuntan palvelijoita ja roomalainen lääkäri.

"Silloin olen riehuvien epäilysten aikana usein miettinyt, olisiko kaikki tämä ollut rangaistusta pahasta, pahasta teosta erästä ihanaa olentoa kohtaan. "Erästä naista kohtaan, jonka uhrasin kansani hyväksi " Innostuneena sanoistaan hän katseli kuulijattareensa. Matasuntan posket hehkuivat. Hän tarttui vieressään olevan tuolin selkänojaan pysyäkseen pystyssä.

Matasuntan ihmeellisistä silmistä loisti ilo. Hän kohotti kätensä taivasta kohti ja lausui: "Kiitos, taivas! Tähtesi eivät valehtele eikä uskollinen sydän. Tiesinhän sen." Hän tarttui valkoisilla käsillään seppelöityyn otsakoristukseen painaen sen tummanpunaiselle tukalleen. "Olen valmis. "Saata minut", sanoi hän, "herrasi ja herrani luo".

Kuukausimääriä pidin sinut poissa hovistani ja äidinsydämeni luota." Matasuntan kauniit huulet vetäytyivät katkeraan hymyyn. "Turhaan! Minä kutsuin sinut takaisin " "Sinä erehdyt. Veljeni Atalarik kutsui minut takaisin!" "Sinulle on ehdotettu toinen kosija. Hän on nuori, kukoistavan kaunis, jalosukuinen gootti. Hänen sukunsa on nyt valtakunnan toiseksi ylhäisin.

Prefekti odotti levottomasti joka päivä vastausta siihen. Hän odotti sitäkin levottomammin, kun Matasuntan muuttunut käytös oli riistänyt häneltä toivon goottien pikaisesta kukistumisesta. Vastaus saapui samana päivänä kuin eräs keisarillinen kirjelmä Bysantista. Tämä päivä oli turmiollinen kaupungin muurien sekä sisä- että ulkopuolella oleville sankareille. SEITSEM

Päivän Sana

ilkkuin

Muut Etsivät