United States or Monaco ? Vote for the TOP Country of the Week !
Mutta nyt sanoi hän: "Kun mestarille on tällainen onnettomuus tapahtunut, en häntä nyt voi jättää; tahdon auttaa häntä talon uudestaan rakentamisessa". Ei se ole hädässä ollut, joka ei toista auta. Hädässä ystävä tutaan. Mieli markkoja parempi, toimi töitä kallihimpi. Varo vaatteitasi. Arvo oli pieni, vilkas poika.
Hän sai palveluspaikastaan vielä muutamia markkoja palkan loppua, mutta enin osa oli tullut vuoden varrella käytetyksi koristuksiin. Enemmän olisi pitänyt olla, sen Laara piti tärkeimpänä, jos mieli päästä johonkin arvoon tuolla vastaisessa seudussa. Kasvojen näön oli pieni taskupeili tehnyt vuosien kuluessa hyvin tunnetuksi Laaralle itselleen. Tuskin kului tuntiakaan peiliin katsomatta.
Saavutettuaan pojat hypitteli hän markkoja kämmenellään ja kysyi: "Näettekö, mitä minulla on tässä kädessäni?" "Näemme; siinähän on kaksi herraa!" "Kaksi nuorta ja kaunista herraa!" "Nyt on seikka semmoinen, että te saatte nämä rahat, nämä nuoret ja kauniit herrat, jos vaan tahdotte ansaita ne." "Jos me tahdomme ansaita ne! Käskekää meitä ja me menemme vaikka mihin, vaikka tervatynnyriin."
Hän kääntyy takaisin, käy kunnanesimiehen puheilla ja lahjoittaa muutamia markkoja köyhäin kassaan, kun ei enää oteta muussa muodossa maksua; ja sitten hän käy kirkonkylän nikkarissa tilaamassa puuristin äiti-vainajansa haudalle. Se häntä rauhoittaa, hän on mielestään nyt kokonaan irti pahasta maailmasta.
Hän oli kotipitäjässään myönyt kaikki tilansa pölkkymetsät pölkkyherroille ja viimein koko tilansa; näin tavoin oli hän saanut useampia kymmeniä tuhansia markkoja kukkaroonsa. Kaikki nuot huomattuaan, rupesi Jäykkälän isäntä katumaan peruutustaan vieraan kelpomiehisyydestä, sillä hän piti pahana enteenä tuon "koljakin" ja oluen kelpaamisen, vaikkei hänelle ollut kelvannut viinaryyppy ruuan alle!
Salainen toivo jäi kumminkin jälelle uudistaa samaa iloa jossain muussa sopivassa paikassa, kun oli tällä tiellä saanut syrjäytetyksi muutamia markkoja omaankin taskuunsa. Ahkerasti teki Reittu työtä vielä nytkin, mutta metsätöissä ollessa rupesi joskus liikkumaan mielessä kummallinen kaipaus. Se alkoi hyvin vähitellen, kuin jano, ja janohan se oikeastaan olikin.
Siihen oli syynä myös halu saada siten varoja enemmän karttumaan opinnoitteni päättämiseksi. Sen vuoden ajalla sain säästöön rahoja palkastani muutamia satoja markkoja. Siihen tuli lisäksi pari sataa markkaa ennalta aavistamattomalla tavalla. En oikein ymmärrä, miten saattaisin sen parhaiten selittää.
"Tuleehan tämä kysymään muutamia markkoja", sanoimme, "mutta ei se sentään maksane enempää kuin kunnon teatteripiletti, ja onhan tästä juuri yhtä paljon huvia kuin jos istuisi 'Comédie françaisessa', sillä onhan tämä elämän suuri näyttämö". Ja kun me aamupuoleen vihdoinkin olimme kotona, tunsimme vilpitöntä tyytyväisyyttä juhannusaattomme johdosta.
Pian levisi tieto lähikyliin, että oli kirjansitoja paikkakunnalla, ja töitä kannettiin koko maanantai päivä lähitienoilta. Niiden valmistamiseen kului muutamia päiviä. Rahaa sain säästöön useita markkoja, joiden kanssa läksin aivan hyvillä mielin toiseen paikkaan. Alku oli hyvä. Työtä sain yhä edeskinpäin, väliin niukemmalta, väliin taas runsaammalta, ja rahoja alkoi vähin erin karttua.
Hänen omatuntonsa vaati häntä sanojansa peräyttämään, mutta hän koetti sitä tyydyttää, ajatellen itseksensä: »Ihmisetkin sanoisivat, että Niemen täytyi viimein myöntyä vaan sitä en minä tee, en.» Näin ajatteli Niemi, mutta Mikkiä ei omatunto vaivannut, eikä hän kovin surraksensa pannut, vaikka hänen täytyi kotinsa jättää; hänellä oli nyt muutamia satoja markkoja, hyvä taito ja työvoima siinäpä oli tavaraa kyllä nuorelle alkavalle, ja tyytyväisenä hän läksi kuulutusta ottamaan.