Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 15. heinäkuuta 2025
MARGAREETA. Niin, talous meill' on pikkainen Ja sentään runsas-toiminen. Meill' ei oo piikaa: yksin kudon, neulon, Lakaisen, juoksen, keitän, seulon; Sill' äiti on niin työteliäs Ja säntikäs. Ei pakko sentään ois näin elää hiljaa, Varoja kyll' ois herrastella; Isältä periytyi tavaraa ja viljaa Ja talo puistoineen tään kylän liepehellä.
Mull' oli Edward, vaan sen Richard tappoi; Mull' oli Henrik, senkin Richard tappoi; Sull' oli Edward, vaan sen Richard tappoi; Sull' oli Richard, senkin Richard tappoi. HERTTUATAR. Mull' oli Richard myös, sen sinä tapoit; Ja Rutland myös, ja senkin surmaa autoit. MARGAREETA. Sull' oli Clarence myös, sen Richard tappoi.
FAUST. Kun kaikki pyynnöt turhaks' jäivät, Mun täytyy sylissäin sua kanniskella. MARGAREETA. Pois, pois! En salli väkivaltaa!
Vanha puu, jonka juurella rouva de La Tour ja Margareeta olivat kertoneet toisilleen onnettomuuksistaan, sai nimekseen Kuivatut kyyneleet. Bretagne ja Normandia olivat pari pientä maatilkkua, joihin he olivat kylväneet viljaa, mansikoita ja herneitä.
Vanha Margareeta poukahti pelästyneenä reiältä tuon äänen kuultuaan ja loi hämmästyneen katseen Janneen. Samassa kuului sisältä jonkinlainen rojaus, ikään kuin mies tasajalassa olisi hypännyt lattialla. »Vai makaa!» kertasi Ville ihmeissään, »soo, vai vielä... Noo, ottaapa hyvän levon», nauroi. Samassa lensi ovi auki ja *hän* seisoi siinä ilki elävänä.
Virginia silloin punastuen virkkoi: "Onhan teillä Pyhän Paavalin kuva." Tuskin oli neitonen saanut tämän sanotuksi, kun Paul juoksi hakemaan pyydettyä esinettä äitinsä majasta. Se oli pienoiskuva erakko Paavalista, jota kohtaan Margareeta oli aina tuntenut suurta kunnioitusta.
MARTTA. Niin, tuokaa vaan! MEFISTOFELES. Kai silloin neiden täällä nähdä saan? S' on pulska poika, mailmaa eleskellyt Ja neitoloita aina miellytellyt. MARGAREETA. Mun täytyy punestua ja häntä ujostella. MEFISTOFELES. Ei kuninkaitakaan maan manterella. MARTTA. Teit' oottelemme iltamalla Puistossa huoneen ta'ustalla. Katu. FAUST. Kuink' onnistuu? joko saitte selvillen?
MARGAREETA. En fröökinä oo, en kaunihin, Ja kotia pääsen saattamattakin. FAUST. Oi taivas, lasta ihanaa! En nähnyt neittä kauniimpaa. Niin kaino, siveä, sävykäs, Ja sentään hieman pisteliäs! Punaposkiaan, helohuuliaan Niit' unhota en milloinkaan! Kuink' alas silmänsä hän loi! Se mielestäin ei mennä voi! Kuink' äkkipäinen sulosuu! Tuost' aivan sieluni hurmautuu. Hankippa mulle tuo! ma käsken!
ELISABETH. Oi, viivy, kiron oppinut, ja neuvo Mua vihamiehiäni kiroomaan! MARGAREETA.
Kun yö tuli, söivät he iltaistaan lampun valossa; sitte kertoi rouva de La Tour tai Margareeta tarinoita matkustavista, jotka öiseen aikaan olivat eksyneet Europan metsissä ja joutuneet rosvojen käsiin, tahi jonkun laivan haaksirikosta, jonka myrsky oli heittänyt jonkun aution saaren rannalle.
Päivän Sana
Muut Etsivät