Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 25. heinäkuuta 2025
Tuskin noustuaan vuorelle kuulivat he huudettavan: "Tekö siellä tulette, lapsukaiseni?" Yksin suin neekerien kanssa he vastasivat: "Niin, me täällä olemme!" Ja pian he saivat nähdä äitinsä ja Marin, jotka tulisoihdut kädessä astuivat heille vastaan. "Onnettomat lapset", huusi rouva de La Tour, "mistä te tulette? Mihin tuskaan te meidät olette saattaneet!"
En tahdo vielä tällä kertaa antautua tekemään selkoa siitä vilkkaasta osanotosta, millä Mérimée, joka perinpohjaisten tutkimusten ja laajaperäisten matkustusten kautta oli kehittänyt itsensä tunnustetuksi taiteentuntijaksi, aina seurasi taide-elämää Ranskassa ja ulkomaillakin. "Mélanges historiques et littéraires" saavutti ilmestyessään kyllä suosiollisen vastaanoton, joll'ei se mitään suurempaa huomiota herättänytkään, kirjoitukset kun olivat jo ennestään tuttuja. Näiden kokoominen ja julkaiseminen olikin hänelle vain lepohetkien työtä. Samallaista oli myöskin se kaunis ja asiallinen esipuhe, jonka hän vallan samaan aikaan (tammikuussa v. 1855) pyynnöstä kirjoitti kreikkalaisen kirjailijan Marino Vreton ranskaksi kääntämään kokoelmaan "Contes et poèmes de la Grèce moderne". Tässä alkulauseessaan, jossa taaskin ilmenee hänen lämmin tunteensa helleeniläisyyttä kohtaan, huomauttaa hän laulujen alkuperäisyyttä ja voimaa sekä kääntäjän taitavuutta. "Tour
Rouva de La Tour arvasi kyllä syyn tyttärensä haikeuteen, muttei tohtinut siitä hälle puhua. "Rakas lapseni", sanoi hän, "turvaa Jumalaan, häneltä tulee elämä ja terveys. Hän sinua tänään koettelee, palkitakseen sen sulle huomenna. Muista että olemme tässä maailmassa hyvettä harjoittamassa."
Voi sentään, niistä on sittekin liian paljon jälellä muistini virittämiseksi! Aika, joka niin pian hävittää hallitsijain muistomerkit, näyttää näissä erämaissa säästävän ystävyyden muistomerkkejä, pitkittääkseen kaipaustani aina elämäni loppuun asti. Tuskin oli toinen näistä majoista valmistunut, kun rouva de La Tour synnytti tyttölapsen.
Onpa hän vaatinut minua ottamaan kreivittärenkin arvonimen, mutta samalla luopumaan sukunimestäni de La Tour, joka on minulle yhtä rakas kuin teille kaiken sen tähden, mitä olette kertonut isäni saaneen kärsiä teidät naidessanne. Sen sijaan hän on antanut minulle teidän sukunimenne, joka myöskin on minulle rakas, koska teitä sillä tyttönä ollessanne kutsuttiin.
Rouva de La Tour syleili tytärtään sanaakaan sanomatta; ja Virginia, joka tunsi kasvojensa kostuvan äitinsä kyynelistä, virkkoi: "Te korvaatte minulle kaiken pahan, mitä olen kärsinyt!" Margareta sulki ilosta hurmaantuneena Paulin syliinsä ja sanoi: "Ja sinäkin, poikani, olet tehnyt hyvän työn!"
Varsinkin näkyi Allan Mac Aulayn luonne antavan hänelle arvelemisen aihetta. »Hänpä peijasi sukkelasti nuo englantilaiset vuorelaisillaan, soihdunkantajilla! Kahdeksan pöksytöntä metsäläistä kuuden hopeisen kynttilänjalan sijasta! Sepä oli mestaritemppu oikein 'tour de passe', oikein silmänkääntämistä! Ja kuitenkin hän on mielipuoli!
Hän istutti tämän hedelmän tuon lammen rannalle, jotta siitä nouseva puu olisi kerran hänelle muistona poikansa syntymästä. Hänen esimerkkiään noudattaen myöskin rouva de La Tour istutti samaan paikkaan toisen samanlaisen hedelmän Virginian synnyttyä.
Täällä tapasi rouva de La Tour, neekerinaisensa seuraamana, Margareetan, kun tämä imetti lastaan. Hän ihastui suuresti kohdatessaan naisellisen olennon, joka näytti olevan melkein samallaisessa tilassa kuin hän itse. Muutamin sanoin hän kuvasi Margareetalle entisen elämänsä ja nykyisen puutteensa.
Ja itkien tarjosi hän hänelle turvaa majassansa ja ystävyyttään. Rouva de La Tour, jota näin hellä vastaanotto suuresti liikutti, sulki hänet syliinsä lausuen: "Ah, Jumala tahtoo siis tehdä lopun kärsimyksistäni, koska hän teissä herättää minua, muukalaista, kohtaan enemmän hyvyyttä kuin milloinkaan omaisiltani olen osakseni saanut."
Päivän Sana
Muut Etsivät