Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 17. toukokuuta 2025
Hän sai minulta hiukan lisää, vaikkakaan minulla yleensä ei ole paljoa antaa. Mutta kunhan päivä alkaa hieman sarastaa, pääsee kultaa satamaan meille niinkuin mannaa Israelin lapsille. Anna minulle tieto virkaylennyksestäsi. Se on omiaan virkistämään muutamia epäileviä meikäläisiä, mikä epäilys johtunee siitä, että suunnitelmamme toteutuminen vie vielä aikaa.
Mahdotonta on elämämme silloin, sillä köyhinä ja nälkäisinä emme jaksa iloita. Muistatko miten lauloi nälkävuonna vaeltava kanteleen soittaja? Kuun valo, päivän paiste Ei meitä ravitse, Yön kastehelmen loiste Ei mannaa taritse. Ja kyyneleet ei meitä Janosta sammuta, On valitusten leipä Myös karvas, katkera.
Kyllä minä tosin aina hapuilin ja haparoin jotain semmoista, miten sanoisin, niinkuin sinun Kalevalassasi sanotaan, syntyjä syviä, asioita ainaisia; minä halusin, ymmärrätkös halusin juoda "elämän vettä", olisin tahtonut syödä "salattua mannaa". Ja niin virkistävää oli tavata Katriinaa.
Kuinka isänmaallinen intonne! Mutta lehti on kääntynyt, nälkäinen lapsi käy syömään isän, äidin, imettäjät, kätilöt, kummit ja koko hurskaan ristiäisseuran. Ettekä naurakaan enää. Ette rukoilekaan enää kaikkea taivaan mannaa isolle egyptiläiselle lihapadalle, josta jokainen teistä toivoi saavansa lihavan paistin syödäkseen!
vierellä istuu; toisen vierell' lepää taas opas, jonka johdolla söi mannaa tuo kansa kapinoiva, kiittämätön. Petrusta vastapäätä istuu Anna, niin autuaana tyttärestään, että ei hosiannassakaan silmä käänny. Ja Peritaattoamme vastass' istuu Lucia, pyytäjä sun Naises ylvään, kun alaspäin sa laskit silmälaudat.
vierellä istuu; toisen vierell' lepää taas opas, jonka johdolla söi mannaa tuo kansa kapinoiva, kiittämätön. Petrusta vastapäätä istuu Anna, niin autuaana tyttärestään, että ei hosiannassakaan silmä käänny. Ja Peritaattoamme vastass' istuu Lucia, pyytäjä sun Naises ylvään, kun alaspäin sa laskit silmälaudat.
«Emmekö voisi laittaa kermavaahtoa vaapukkahillon kera pannukakkujen kanssa?» «Varsin hyvin! Jacobi varmaan panee hyvinkin paljon arvoa siihen!» Louise punastui hieman ja laamanni pyysi nauraen, että saataisiin maallisempaakin ruokaa illalliseksi kuin «taivaan mannaa», ja sitä luvattiinkin. Alhaalla salissa pudisteli assessori äkeissään perhekattoa.
JUHANI. Tyhjästähän on luotu koko tämä maailmakin. Miksi ei syntyisi siitä sitten edes yksi kappale tamppukakkua? AAPO. Jos kaikkivaltiaita olisimme. JUHANI. Ah! jos olisimme edes heidän pitenttipoikiansa, niin nytpä hyppelisimme tuolla kultaisilla kartanoilla, ja mannaa, pojat, paljasta mannaa söisimme ja hunajaa joisimme kuin vettä virrasta vaan.
Armon lapset ahdistetut, Jesuksehen istutetut, Teill' on tieto tunnossanne, Ett' on Jesus joukossanne, Maailmasta luopuneet, Jesuksehen juurtuneet. Jesus antaa taivaan mannaa; Huutakaatte Hosiannaa! Iloitkaatte, riemuitkaatte, Kiitos Hälle veisatkaatte, Joka teitä virvoittaa, Synnin siteet kirvoittaa!
Vaan vaikkapa maillehen päivyt saa, Toki koittaa se uudestaan, Valon vuorottaisuus ja pimeyden Sehän juuri on siunaus maan. Olet kultani tuossa mun kaltainen, Olet kukkanen nurmikon, Joka illoin kylpevi kyynelissään, Vaan aamulla kuiva jo on. Tuollaisena juur sua lemminkin. Sua suudella taas mun suo: Ihanaisinta mannaa maailman Ovat huultesi ruusut nuo! KOITTAA J
Päivän Sana
Muut Etsivät