Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. kesäkuuta 2025
D'Artagnan oli useinkin miettinyt mielessään kavalaa, petollista majatalon isäntää kohtaan oikein mojovaa kostoa, jollainen lohduttaa mieltä, vaikka sitä vasta ajatteleekin. Hän siis astui majataloon hattu silmille painettuna, vasen käsi miekan kahvassa ja heiluttaen ratsuraippaa oikeassa kädessään. Tunnetteko minua vielä? hän kysyi isännältä, joka jo ehätti vastaan tervehtimään.
Aseet kaikki olivat arkissa; sillä kukapa voi huomata että vihollinen oli tunkeutunut sisään niin tarkoin suljettuun taloon. Delawarelainen oli juuri lähtemäisillään aseitansa hakemaan, kun ovi yht'äkkiä aukesi ja Hurry, neljän Huroonilaisen saattamana, kädet sidottuina, tuli näkyviin. Taistelu pysähtyi hetkeksi, jota minä käytän kertoakseni, miten intialaiset olivat tunkeutuneet majataloon.
Nuorten vieraiden joukossa oli niitä, joiden seurasta en erityisistä syistä olisi hennonut luopua, tulevaisuuden unelmiani oli heihin alkanut liittyä kesäisen seurustelun aikana, ja huomenna oli heidän määrä lähteä. Pitäisikö minun nyt keskeyttää viimeiset yhdessäolon hetket, luopua aikeestani saattaa heitä lähimpään majataloon, lähteä näin kesken kaikkea. Kuka ties milloinka taas tavattaisiin?
Kello oli yhdentoista paikoilla, kun kärryjen kolina kuului vähän matkan päästä, herättäen kylän koirat, jotka kaikuvasti haukkuivat vieraan tullessa majataloon. Matkustavainen oli nuori pappi, joka, kun molemmat papit lähipitäjässä olivat estetyt virkaansa toimittamasta, kiiruhti sinne yötä myöten, varhain aamulla ollakseen paikalla jumalanpalvelusta pitämässä.
Kalle Wepupp oli mennyt sisälle majataloon, kun tappelu alkoi, Flick oli paennut anniskelu-huoneesen ja varmaankin piiloutunut pöydän alle, niin että koko tämä kahakka varmaankin olisi päättynyt huonosti meidän ystävillemme, jos ei apua olisi tullut.
Mutta ukko ei nyt ensi aluksi tiennyt muuta kuin että lähdetään tässä illan pimettyä sinne Siirin majataloon puhumaan asiasta Siirin kasvateäidin kanssa. Sen hän kyllä vakuutti, että kihlauksesta tänä iltana ei tule mitään. »Eikö sitten myöhemmälläkään?» kysyi Jukke hieman vapisten. »Ei tänä iltana», vakuutti ukko tosissaan. Jukke ei tätä kuitenkaan voinut uskoa todeksi.
Suurta hupia maalaisoloissa tuotti posti, jota aina mielenkiinnolla odotettiin. Se saapui silloin vain kaksi kertaa viikossa. Lähin postikonttori oli Karjalla, kahdeksan penikulman päässä Björkbodasta; sieltä kuljetettiin erityinen irtonaislaukku Perniön majataloon, josta neljän penikulman taipaleen takaa tehtaan postinkuljettaja toi sen sitten meille.
Hän siis itse kantoi lahjansa tullitupaan, nöyrästi pyytäen että hän laskettaisiin sillä hän muka pelkäsi että majataloin portit suljettaisiin. Hyvästä lahjasta iloisena laski tullimies hänen heti. Ajaen mitään kiirettä osottamatta lähti maamies matkaansa, mutta tultuaan pois silmännäöstä, sai hevonen juosta minkä voi majataloon, jossa kertoi isännälle, mitä oli tehnyt.
Aterian aikana rupesi setä kertomaan matkasta, joka oli mennyt sekä nopeasti että onnellisesti aina viimeiseen majataloon asti. Siellä oli vangeilla kai ollut joku ystävä, joka oli onnistunut kähmimään rautakouralle veitsen. Heidän tultuansa metsätaipaleelle oli tämä äkisti lyönyt setää, jonka vieressä hän istui, veitsellä ja samassa hypännyt rattailta ja pujahtanut metsään.
"Mutta", lisäsi hän, "minun mielestäni on parasta, että soudat majataloon, otat molemmat tyttäret ja vähän muonavaroja mukaasi ja tulet siihen paikkaan järveä, josta tänään nousimme maihin. Siitä voit löytää tien delawarelaisten luo; sillä, mitä minuun ja Tuomo ukkoon tulee, niin tietämätöntä on, eivätkö intialaiset jo tänä yönä meiltä ota päänahkaamme".
Päivän Sana
Muut Etsivät