Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. heinäkuuta 2025
Saatuani tiedon että laivasto oli lähtenyt pois, käännyin ja purjehdin Kosken tehtaalle Perniön lahdelle. Sieltä otin ruukin rauta-proomun ja läksin Vänöhön, minne ennen olin jättänyt 4 hevosta; ne otin nyt myötäni ja purjehdin proomulla Ahvenanmeren yli Tukholmaan, ja tulin onnellisesti sinne 10 p. Elok. 21 p.
Suurta hupia maalaisoloissa tuotti posti, jota aina mielenkiinnolla odotettiin. Se saapui silloin vain kaksi kertaa viikossa. Lähin postikonttori oli Karjalla, kahdeksan penikulman päässä Björkbodasta; sieltä kuljetettiin erityinen irtonaislaukku Perniön majataloon, josta neljän penikulman taipaleen takaa tehtaan postinkuljettaja toi sen sitten meille.
Puoli vuosisataa oli Suur-isoäiti jo ollut leskenä ja asui erillään muusta maailmasta yksinäisyydessään, useammassa sukupolvessa perintönä kulkeneella Mälkilän säteritilalla Perniön pitäjässä. Tila oli aivan lähellä kirkkoa ja vallanmaantietä.
Vähän sen jälkeen joutui kaksi arvokasta Perniön rouvaa penkkeihin astuessaan riitaan samasta syystä ja antoivat virsikirjoilla toisiaan korville että läiskyi. Tästä synnistä suljettiin Perniön kirkko joksikin aikaa ja jumalanpalvelukset pidettiin pappilassa. Nyt palaamme Rauman kirkkoon, jossa jumalanpalvelusta kestää.
Monta hänen nuoruusvuottaan kului näin hyljätyssä yksinäisyydessä, elellessään yhä ja aina lohduttoman äitinsä kanssa Mälkilän tilalla Perniön pitäjässä.
Joku kysyi häneltä kerran miksi hän aina matkusti rautatiellä kolmannessa luokassa. Hän vastasi siihen: »aivan yksinkertaisesti siksi, ettei ole olemassakaan neljättä luokkaa». Tenholasta tultiin Perniön pitäjään. Siellä oli siihen aikaan monta sekä suurempaa että pienempää maatilaa, hauskoja koteja, joissa asui säätyläisiä.
Tämän päivän edellisenä iltana saapui pieni ratsujoukko erään luutnantti Voigtländerin johdolla Perniön kirkonkylään. Luutnantti Voigtländer, luultavasti joku perheen tuttava, oli siksi kohtelias, että hän kirjoitti Hästeskolle pienen kirjelipun, ilmoittaen siinä seuraavana aamuna saapuvansa Mälkilään vangitsemaan everstin. Mutta Hästesko ei halunnut käyttää tilaisuutta hyväkseen paetakseen.
Vuonna 1822 oli se oston kautta joutunut silloiselle apteekkarille, sittemmin vuorineuvos John von Julin'lle, joka yhä laajensi aluetta niin että se nyt kuvaamanani aikana, jolloin sitä ei vielä oltu jaettu perillisten kesken, käsitti paitsi itse Fiskarsia vielä Kosken, Kytäjän ja Trollshofdan rautatehtaat, Antskogin tehtaat, Kärkelän vaskitehtaan ja Orijärven vaskikaivokset suuremmoinen tilusryhmä, joka ulottui Pohjan, Kiskon, Tenholan ja Perniön pitäjiin.
Mutta Kemiöstä päästyäni sairastuin vilutautiin ja jäin makaamaan Toukokuun keskipaikkihin asti; Juhana Ahock oli minun sairas-vartiani. Kun vähän olin parantunut, annoin viedä itseni veneellä Tenholaan ja Kosken ruukille; sain siellä toveriksi erään kersantin Turun rykmentistä, jonka seurassa kuljin Perniön pitäjään.
Päivän Sana
Muut Etsivät