Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. lokakuuta 2025
»Jos tuo nyt totta olisi, niin on Viljo varmaan se rouvan omena», sanoi Maija ja myhähti. »Niin», sanoi Eevi miettivästi, »hänhän on ainoa iloni täällä.» Mutta sitä sanoessaan tunsi hän, ettei Maijan selitys häntä tyydyttänyt.
Se oli kuin vienoa kehtolaulua ja aamusilla sen kuuleminen ilahdutti unista mieltä, ettei nyt niin aikaisin ylös ajettane kuin poutaisena aamuna. Ensimmäinen ilta varsinkin tuntui oudolta tuolla kamarissa. Oli kuin elämässä olisi jonkinmoinen käänne tapahtunut, vaikka ei hän aivan niin ajatellut, mutta jotain sinnepäin. Muistui mieleen Maijan puheet, että nyt ruvetaan vahtimaan.
Kallion alapuolella oli mitä kirkkain vesilähde ja vähän matkaa siitä pieni lahdelma, johon aina sopi sivumenossa poiketa uida pulikoimaan. Tämän tehtyä alkoi tavallisesti rettelömme Hovilan Maijan kanssa.
Jääkää tänne, nuori tyttöparka, minä koetan teille suojaa antaa." Pastori käski nyt sisälle Maijan, vanhemman tytärpuolensa, ja käski hänen olla Margareetalle avullisna, ja hankin minä sitten itselleni pussin, edes-antaen sitten, jossa minulta vaan sitä kysyttiin, että minä kaupunkiin mennä aivoin suolaa lapsien ja perheen tarpeeksi ostamaan.
Ainoastaan Maijan ystävälliset ehdotukset saivat hänet joskus naurahtamaan. Maijalle olivat nämä hetket erinomaisen suuri ylpeyden ja ilon aihe, eikä hän koskaan laiminlyönyt pastorille suurimmassa salaisuudessa kuiskata: »Jo se vähän taas nauroi. Kyllä sen ikävä vielä asettuu.» Heikki huokasi. Hyvä kun edes joku toinen sai Eevin nauramaan. Hän itse ei enää koskaan siinä onnistunut.
Tänään, kun aurinko ei loista, voimme kuolla yhdessä. Me olemme eläneet yhden päivän ja yhden yön hyvinä ystävinä. Olemme eläneet kylliksi. KORENNOINEN. Yhden päivän valossa ja yhden yön varjossa. Sinä olet oikeassa, kuolkaamme tänä yönä toistemme vierelle lumeen ja kiittäkäämme Jumalaa. Lumi lankeaa valkoisena heidän ja Maijan, lumiukon ja sinivuokkojen yli.
Vaikkei Matilla ollut mitään toivonsijaa saavuttaaksensa ihanteensa omakseen, olisi kuitenkin Maijan pitänyt aina olla hänen nähtävillään. Matti piti tyttöä niin paljon itseään ylevämpänä, ett'ei hän tohtinut ajatellakaan tosiaan semmoista tapahtuvan, että hän voisi ja rohkeneisi tyttöä omakseen pyytää. Tämmöinen asiain tila teki Matin elämän melkein sietämättömäksi.
Maalarin Maijan tai rukin ystävien puolue kasvoi kuitenkin kasvamistaan ja rukintekijöiltä ei puuttunut koko talvena työtä. Ihmiset ihmettelivät suuresti nähdessään rukkiukon ja vaihdokkaan ystävyyttä ja tuumailivat: "kyllä se rukkiukko vielä kuollessaan määrää vaihdokkaan perillisekseen, eikä sitten sillä pojalla hätää ole".
Ja jos jostakin olisi isommankin asumuksen vielä saanut, niin ei ollut varmaa, tapaako siellä näin luotettavia ystäviä. Aatun mielestä oli samantekevä, asuipa missä hyvänsä, ja niin he muuttivat tänne Maijan mökkiin.
Kaikissa paloi toivo, että Ville voitettaisiin, vaikka ei Maijaan osattukaan luottaa. Maija tempasi päällysvaatteen yltään, silmäsi kengänrihmojaan, olivatko kiinni, ja asettui rohkeasti Villen kanssa rinnan. Topin Kalle luki: yks kaks kolme! Pojat remahtivat nauramaan. Maijan juoksu näytti niin hullunkuriselle Villen rinnalla.
Päivän Sana
Muut Etsivät