Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 13. marraskuuta 2025
MIKKO. Topra, kuulitko vihellystä? TOPRA-HEIKKI. Kunnari! Palaako hän takaisin? Mitä hittoa! MIKKO. Ja ketä hän siellä tuo mukanaan? Matlena ja Antti. No, totta tosiaan. KUNNARI. Nämä tapasin maantiellä, täytyi lähteä heitä tuomaan teidän luoksenne. TOPRA-HEIKKI. Mutta nyt samaa päätä sinne, johon oli puhe. KUNNARI. Eikö jätetä vielä toiseen kertaan? TOPRA-HEIKKI. Ei missään tapauksessa.
Oli kuutamoinen ilta. Viisikkojen välissä Brandtin talon kohdalla kävelivät Kornelia ja Knut. Milloin he tulivat näkyviin kuutamossa, milloin taas katosivat siimekseen. Maantiellä lähempänä taloa seisoivat Hanna ja Pietari. He eivät puhuneet, he odottivat jännitettyinä, että molemmat toiset palaisivat. Viimeinkin tulivat he tielle.
Tahdon koettaa, mitä voin, kun kaksi minua kaikesta sydämmestään rakastavat. Niin kauan kuin heillä on minuun luottamusta voin yhä vapaasti hengittää". Samassa näkyi pölypilvi maantiellä ja Esa tuli hyvää vauhtia ajaen. Helena astui sulosilmin ja hymysuin vastaanottamaan miestään, joka ei aavistanut, mikä myrsky juur'ikään oli raivonnut suopean vaimonsa povessa.
Annapas olla vain, että ne sattuivat kapealla kujalla tai kruunun maantiellä vastaan tulemaan, niin eikös ne pysähtyneet joka sorkka ensin tuhmasti töllistelemään, sitten noilla pelottavilla otsakoristeillaan häntä keihästämään.
Mutta hyvästijättäessään sanoi hän vielä: "Maanantaina on meillä sitte ompeluseura. Täti tekee niin hyvin, että tulee vähän aikaisemmin kuin muut vieraat. On paljo hauskempi, jos täti tulee ennen kuin muut." "Kyllä tullaan." "Tervetuloa, Eero, sitte äitisi kanssa." "Kiitos vain. Hyvästi!" "Hyvästi!" He lähtivät ajamaan. Pieni tomunpilvi ainoastaan näkyi maantiellä, kun rattaat vierivät pois.
Järkevä ihminen ei kuitenkaan liiku maantiellä ilman sauvatta; sillä tarvitsee vaan sivaltaa yhtä luppakorvista, niin muut ymmärtävät heti viittauksen ja pötkivät tiehensä, mikä minnekin. Silloin ei vielä käytetty noita lyhyitä, mitättömiä keppejä, joita vastaan ei voi nojata itseään ja joilla ei myöskään saata koiria lyödä.
Mutta samassa pamahti maantiellä kaksi laukausta muistuttaen meille vaarallista asemaamme vihollisleirin läheisyydessä. Lähdimme varovasti puiden välitse hiiviskelemään sinnepäin, samalla kun minä kiireesti latasin pistoolini.
Eikö jotain siitäkin, että »jos sinä joskus tarvitsisit...?» Oliko hän tarvinnut sen kait Heikkilän emäntä paraiten tiesi. Ja apu? Nenäkäs kysymys maantiellä rentunnimineen! Hänestä tuntui nyt kuin sallimuksen lahjomattomalta tuomiolta, että tuo nainen temmattiin niin äkkiä epäjumaliensa: rikkautensa ja menestyksensä keskeltä.
Olemmehan yleisellä maantiellä kumminkin, vaikka meillä ei ole postihevoisia, lohdutimme itseämme. Mutta kuinka on tie tullut niin kaidaksi ja epätasaiseksi? "Matti, nyt emme ole valtatiellä", sanoin minä. "Ei, emme olekaan, hoi kyytimiehet, mihin viette meitä?" huusi Matti.
Painoin merkinantotorvesta pienen ammahduksen, Mutta sen sijaan, että hirvi olisi pelästynyt ja loikannut metsään, näytti se ilostuvan, pyörähti ja jäi katselemaan meihin päin. Vielä kerran, hiukan kovemmin. Hirvi vastasi äänellä, joka olisi voinut olla voimavaunun ääni, ja alkoi, pää pystyssä, juosta meitä kohti. Suo lotisi, pensaikko lakoili ja eläin seisoi maantiellä edessämme.
Päivän Sana
Muut Etsivät