Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 30. syyskuuta 2025
ett' eläimetkin kuoli, maankin madot, ja saaren vanha sukukunta jälleen, mikäli runoniekat vakuuttavat, pääs eloon siemenestä muurahaisten; niin kurja nähdä oli kuilu synkkä läjittäin voihkivine vainajineen. Yks virui toisen vatsan päällä, toinen taas hänen harteillansa, kolmas koki tietänsä tummaa nelinkontin käydä.
Soivat silloin kellot myöskin Vaimo itkeväinen Yksin seuras toivotonta Laki itsepäinen Kielsi kirkon siunatun Maankin päältä kirotun, Onnettoman ruumiin. Kuollon kellot soi! Ne on siitä asti aina Soineet kansallemme, Kun on viina maahan tuotu; Hautajaisiksemme Juomme, hautaan kamalaan Avosilmin astutaan, Kirous sen peittää!» Kuollon kellot soi!
Kirottu ollos, susi vanha, joka enempi erästät kuin peto mikään vuoks nälkäsi, mi milloinkaan ei täyty! Oi taivaat, joiden kierto, niinkuin luullaan myös maankin olot, elin-ehdot muuttaa, tuon suden milloin saapuu karkoittaja? Hitaasti käytiin, varovasti; pidin silmällä vainajia, joiden kuulin ma ähkyn kurjan, itkun säälittävän.
Oli kaksi talonpoikaa yhdessä kylässä, joista toinen talon tavaroineen isältä perinyt, toinen työllä ja säästäväisyydellä tyhjästä alkaen talon omistajaksi tullut. Vaan vielä maankin omistajana puuttui, häneltä alussa voimaa, niin peltojansa muokata, jotta olisivat aina koko vuoden tarpeeksi kasvaneet. Niin kerran kävi rikkaalta läheläiseltänsä lainaa kysymään.
Mik' elämässä lohduksi, kun olen Yljältä kuollut? PISANIO. Jos on mieleen hovi. IMOGEN. Ei hovi, eikä isä, ei; ei myöskään Tuo raaka, pöyhkä, tyhmä tyhjikkö, Tuo Cloten, jonka kosintaa niin kammon Kuin piiritystä. PISANIO. Jättämällä hovin Te saatte maankin jättää. IMOGEN. Entä sitten? Britanniassako vain on aurinkoa? Britanniassako yksin päivää, yötä?
Vaan nyt on entiset etäällä, Vaipununna vanha tieto, Nyt on julkinen Jumala, Tunnettu totinen Luoja, Jok' on tehnyt taivahatkin, Itse ilman istuttanut, Luonut maankin manterenkin, Valmistanut vaikutukset.
Sun ukkosessa kuulen ma, nään revontulten räiskehessä, myös ihmisessä, eläimessä, kannella taivaan, kaikkialla, ilmassa, maassa, maankin alla. Mun sielussainkin olet siis. Jumala, Lempo taikka Hiis, Sa hirmuinen, Sua palvelen, Sa suloinen, Sua rukoilen, suo voimasi minussa vallita, minut lataa liekeillä, laululla! Kuin? Kaksi virtaako tarvitaan?
Siinä levähtäessään ja odottaessaan päivällistä, jota kukaan ei ikävöinyt enemmän kuin Kustaa, kuuli hän ääniä viereisestä huoneesta eikä voinut välttää kuulemasta seuraavaa katkonaista ja kiivasta keskustelua seinän takaa: Hän paljastaa meidät ihoon asti. Hän ottaa meiltä monivuotisten vaivaimme hedelmän. Hän tempaisee maankin jalkaimme alta. Kaupunkien lahjoitusmaan! Se on kuulumatonta!
Siinä sanotaan: "Vainajat, ollen yhteydessä pyhäin enkelein kanssa, jotka toimittavat Jumalan käskyjä maankin päällä, sekä joka päivä maallisesta elämästä sinne kotiin tuotujen ihmisten kautta saavat kylliksi tietoja, niinhyvin siitä, miten heidän jälkeenjääneille omaisillensa käy, kuin muistakin tärkeimmistä tapahtumista maan päällä.
CAESAR. Kun moinen pylväs kaatuu, suuremp' olla Pitäisi ryske: maankin järähtää ja Kaduille leijonia lennätellä Ja ihmisiä taasen niiden luoliin. Antonion surma ei vain yhden surma, Se nimi tietää puolen maailmaa. DERCETAS. Hän kuollut on, ei puukon palkatun, Ei telakirveen kautta; sama käsi, jok' urotöillään hälle maineen hankki, Sydämmen antamalla miehuudella Sydämmen särki.
Päivän Sana
Muut Etsivät