Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Sillä välskärin kertomus kesti, niinkuin kestää lasten ilo tai suru, yhden illan käyden lyhyeksi niille, jotka sitä kuuntelivat ystävinä, pitkäksi ehkä muille. Mutta ei koskaan katkennut tarinan lanka keskeltä kahtia, etteivät nuoret ja vanhat olisi ajatelleet: pian saamme kuulla lisää. Se täytyi välskärin aina luvata.
Se oli oikeastaan vain päähänpisto; mutta jos hänet kutsuttaisiin pois, täytyi vaimoni luvata keväällä istuttaa hänen haudalleen orjantappurapensas. Miten surullinen hänen pyyntönsä oli ymmärsi vaimoni vasta minun kerrottuani hänelle, mitä ystäväni sitä ennen oli minulle uskonut.
Ruhtinas tervehti heitä ystävällisellä kohteliaisuudella ja sanoi: "Tahdotteko jäädä tänne? Minä vakuutan, että olette turvassa. Vai mihinkä tahdotte mennä? Ei kukaan uskalla tehdä teille mitään pahaa, sen voin luvata keisarini nimessä".
Nyt ei se ole mahdollista, minä en voi luvata teille mitään eikä minulla ole oikeuttakaan siihen. Mutta minä kerron sen, että ellei se vuoden kuluessa onnistu, niin on se kuitenkin joka tapauksessa kerran tapahtuva, tietysti ehdolla, ett'ette kehenkään toiseen mielisty, sillä minulla ei ole oikeutta, enkä uskallakkaan teitä sanalla sitoa. "Näin hän puhui ja seuraavana aamuna matkusti hän pois.
Viimein täytyi minun luvata, kun Kaaperi sanoi, ettei hän vieraan papin luona osaa "isämeitääkään," jos ei joku oman puolen poika ole kanssa. "Mutta", sanoi hän, "nuo muut tämän kylän pojat ovat semmoisia virniskoita, ettei heistä vakavan miehen kumppaniksi ole." Kaaperi sai vanhempani lupaamaan minut hänelle nuodemieheksi ja siten pääsin tuon nuoren parin kuuliaisiin.
Ja sen sijaan kuin toisilla renkimiehillä vapaaviikon lopussa oli peloittava ja ikävä tunne alkavan vuoden vaivoista, oli Pekalla vapaa tunne ja tyytyväisenä loisti hänen hiestynyt otsansa ja mielissään luki iloinen silmä viikkonsa näkemiä paksuja kantoja ja toisen viikon työ piti luvata vielä Lehmipuron kuusien helmaan ennen kuin täyttyisi hirsiä talon tarpeeksi.
Sitte oli jotakin, jonka minun täytyi luvata hänelle ja joka oli juolahtanut hänen mieleensä hänen istuessaan kotona neulomapöytänsä ääressä, sillä silloin ajatteli hän kaikenmoista.
Minä olen tosin sivistymätön mies, sitä en kiellä en millään tavalla kyllin hyvä tai taitava teille kelvatakseni mutta minä rakastan teitä kaikesta sydämestäni, eikä keisarikaan voisi tehdä enempää. Siitä olen sangen iloinen, vastasi hän, enkä soisikaan että vähemmän rakastaisitte minua. Sitten ette suinkaan tahdo saattaa minua onnettomaksi! Tahdotteko luvata minulle?
Sitte sinun täytyy myös minulle luvata oikein pitää huolta pikku Miinasta eikä antaa hänen juosta poikain kanssa, ett'ei hän tulisi liian rajuksi.
'Sallikaa minun palkita ne yhdellä ainoalla, kun sanon, että mielihyvällä suostuisin viimemainittuun mahdollisuuteen, jos voisin olla varma edellisestä. "'Toisen niistä voin vain luvata teille', sähähti hän kääntäen minulle kumaran selkänsä ja lähti huoneesta tirkistäen ja nuuskien ympärilleen. "Sellainen oli tuo merkillinen keskusteluni herra Moriartyn kanssa.
Päivän Sana
Muut Etsivät