Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 15. toukokuuta 2025


OTHELLO. Tuo liina! DESDEMONA. Puhutaan nyt Cassiosta. OTHELLO. Tuo liina! DESDEMONA. Miehestä, jok' ystävyytees On kaiken onnens' aina perustanut Ja kanssas kaikki vaarat kärsinyt. OTHELLO. Tuo liina! DESDEMONA. Kuules, nyt vääräss' olet. OTHELLO. Pois! EMILIA. Eikö tuo mies ole luulevainen? DESDEMONA. Tuot' en ma koskaan ennen ole nähnyt.

"Että rouva Velker ja perimies Olsen ovat salaa kihloissa." "Lorua se on, sanon minä." "Se on ihan totinen tosi." Ja kirjehistoria ilmestyi nyt Alvildan suupainosta monin verroin kaunistettuna. "Nyt minä käsitän, minkä tähden rouva on niin ruvennut yht'äkkiä vihaamaan Juliaa. Hän luonnollisesti on luulevainen ha ha ha!" "Luonnollisesti. Hi hi hi!" "Entä vanha laivuri!

Minäkö mokomain tapausten perästä ylentäisin luokseni tuon naisen, en ikäpäivinäni! Hän tulee pysymään orjana ja päättämään päivänsä jossain haaremini syrjäpaikassa. Sitä sulttaanitar ei suinkaan tahdo; hän on luulevainen ja levoton. Mitä hän tahtoo on, että Leila luopuu palatsista eikä ilmoisna ikänä enää laske jalkaansa sen sisälle.

Mylord, rouva, anteeksi, sata kertaa anteeksi; mutta minä rakastin, mylord, ja olin luulevainen; te tiedätte, mylord, mitä rakastaminen on; suokaa minulle anteeksi ja sanokaa minulle, kuinka voin antaa henkeni Teidän armonne edestä.

KNOX. Niin, näetkös mikä kurja ihminen hän on. TAYLOR. Jos kuningatar vaatisi häntä kiroomaan omaa äitiänsä, niin hän sen tekisi! KNOX. Hänessä on siis innostumisen kykyä. TAYLOR. Suuressa määrässä! Mutta hän ei voi sitä hallita, hän sittenkin vielä vaivaisi kuningatarta luulevaisuudellansa. KNOX. Onhan Rizzio nyt kuollut? TAYLOR. Niin, mutta hän oli luulevainen kuolleenkin Rizzion suhteen.

"Täti, eihän se kuin totivettä, mutta se rouva kun on ihan hurja", nyyhki Anna, "ja niin luulevainen." Sairaan valitus kiinnitti kaikkien huomion, ja Anna-Maija ei joutanut ajattelemaan mitään, sillä hänen sisarensa kuolintaistelu oli jo alkanut. Ei sitä kaukaa kestänytkään, mutta kovaa se oli, niin kovaa, että ei Anna-Maija jaksanut sitä katsella loppuun, vaan itkien kiiruhti omalle puolellensa.

Antti tuli luokseni ja koetti katsoa minua silmiin. Mitä tuo merkitsee? hän kysyi ja hymyili. Minua hävetti. Viskasin sanomalehden pois käsistäni ja lankesin hänen kaulaansa. Ei mitään, Antti. Ei se mitään merkitse. Pelkäsin jo, että rupeisit luulevaiseksi. Hyi sinua! Milloinka olen ennen ollut luulevainen? Ja minä painoin kasvoni hänen rintaansa kiinni, ettei hän näkisi, kuinka punastuin.

Hän ja tuo luulevainen leskikulu, He, aateliksi tultuaan, nyt ovat Jykevät kielikellot valtiossa. BRAKENBURY. Anteeksi, hyvät prinssit; mutta jyrkkään Kuningas kieltänyt on, ett'ei kukaan, Mink' ollee arvoinenkin, kahdenkesken Saa puhutella hänen veljeänsä. GLOSTER. Vai niin, lord Brakenbury!

Sinä et koskaan voi olla mustasukkainen, luulen ma, sillä sinä et voi rakastaa, luulen ma. Ja vaikka minä tiedän sitä synniksi, täytyy minun sanoa: minä olen luulevainen jokaisen esineen suhteen sinun läheisyydessäsi, eikä ainoastaan Andreaksen, vaikka en luule että hän juuri voi olla minun kilpailijani, minä olen luulevainen kaiken suhteen, johonka kosket, jota katselet.

Kanslerin toimi oli siis arkaluontoista laatua, ja kuningas oli jo joutunut niin kauvaksi luulevaisuutensa kautta Buckingham'in suhteen, ett'ei hän enää ollut luulevainen kenenkään suhteen.

Päivän Sana

tinttalaan

Muut Etsivät