United States or Bouvet Island ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tiedän sinulla olevan vanhaa äkää pikku tyranneille mestari Aatamin ajoilta; mutta anna hänen olla, ukkoseni; Herramme käsi on tekevä sen asian paremmin kuin sinä ja minä. Olipa vahinko, jupisi Lammin mies, sama, jonka mestari Aatami ennen muinoin oli panettanut myllykammioon. Olisipa tehnyt hyvää saada tukkia tuon roiston röyhkeä suu. Mutta jos tarvitaan toiste, niin luottakaa minuun.
"Ida, Harry ja minä olemme kihloissa", huusin minä jo kaukaa. "Niin olen aina toivonut käyvänkin", lausui hän hellästi, ojentaen meille kumpaisetkin kätensä. Minä tartuin toiseen, Harry toiseen. "Luuletteko, että vanhempanne tähän suostuvat?" kysyi Harry. "Vakuutukseni on, että he ensin vastustavat; mutta luottakaa Evaan, hän ei anna perään. Tule nyt, Eva, meidän täytyy rientää kotiin."
Neiti Stenbock tilasi viikko sitten ne Parisin kukat, joita Kevät kantoi, ja hänen vaununsa pysähtyivät portille, kun minä saavuin tänne. Mutta hänen oma lääkärinsä on sanonut minulle, että hänessä on tuhkarokko, väitti edellinen. Luottakaa te lääkäreihin! Ne sanovat mitä tahansa auttaakseen hoidettaviaan heidän pikku juonissaan! jatkoi toinen. Bertelsköldin onnistui pujahtaa pois.
Mitä suurimmalla tarkkaavaisuudella kuunteli herra Mörk paroonin sanoja ja kun tämä oli lopettanut, kuvautui pirullinen, ilkkuva ilo hänen synkissä kasvoissaan. Mitä heidän puhelunsa koski, saamme kohta tietää. "Luottakaa minuun, herra parooni", lausui taloudenhoitaja kuiskuen, valaistessaan kynttilällä paroonille tietä hänen mennessään ulos. Heti sen perästä lukittiin ovi.
"Näin minä alussa aina kohtelen orjiani", sanoi hän eräälle herrasmiehelle, joka oli seisonut läheisyydessä ja kuullut hänen puheensa. "Se kuuluu minun kasvatusohjelmaani." "Vai niin", vastasi vieras ja katseli Legreetä kuin ulkomaan eläintä. "Niin, luottakaa siihen, en minä ole mikään maitosormi, jota nenästä vedetään. Katsokaa kämmentäni, se on käynyt kivikovaksi neekeriä kurittaessa.
Luottakaa Jumalaan; asukoon aina teidän sydämessänne se Jumala, joka on yhtä hyvin uudisasutuksissa kuin erämaillakin. Siunatkoon hän teitä ja kaikkea, mikä teille rakasta on, tästä hetkestä aina siihen suureen päivään saakka, jolloin valkeaihoiset tulevat kohtaamaan puna-nahkoja tuomiolla ja jolloin oikeuden, eikä väkivallan voima on oleva lakina".
BOTHWELL. Siis tahdotte minua jättää huolimatta kaikesta mitä eläissäni olen uskaltanut teidän hyväksi! KUNINGATAR. Te olette ottanut maksun siitä tänään! BOTHWELL. Hyvä, jos ei mikään tästä kaikesta teitä taivuta, niin kumminkin itsenne-varjelemisen halu! Tässä kädessä on teidän kruununne, luottakaa siihen!
Huomenna kaikki on valmiina: teidän tulee laittaa niin, ett'ei kukaan tänään pääse holhottia neuvomaan. BARTHOLO. Luottakaa te siinä kohden minuun. Tuletteko tänä iltana, Bazil? BAZIL.
Sen ja omaisuuteni avulla olen minä vielä kerran piispana, luottakaa siihen. Kaikki riippuu vaan siitä, että te suostutte, neitiseni! Mutta varmaan, ettehän voi olla suostumatta! Eihän teillä ole mitään talonpojan poikaa vastaan, kun ette pidä häpeänä kantaa päiväpalkkalaisen lasta pitkin katuja. Eikö niin, neitiseni!" Roosa oli pastorin viimeisiä sanoja lausuessa noussut nopeasti.
Mutta Johanna tarvitsee minua ... ja siellä missä hän on, sinne menen minäkin. Tännekö minä sitte jään ypö yksin? Ties' saanko enää koskaan nähdä Johannaakaan...? Hän vieroo minua ja kammoo minua ... ja sen olen minä ansainnut. Antaa kyllä! luottakaa siihen, emäntä! Johannalla on hellä luonto ... kun hän saa lapsensa, on hän muistava äitiänsäkin. Siitä olen varmasti vakuutettu.