Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 2. heinäkuuta 2025
Paavin täytyi lukea siunauksensa Belisariuksen seisoessa. "Te tulette roomalaisten lähettiläinä", alkoi Belisarius. "Minä tulen", keskeytti Silverius, "pyhän Pietarin nimessä ja Rooman piispana jättääkseni kaupunkini sinun ja keisari Justinianuksen käsiin. "Nuo hyvät miehet", jatkoi hän viitaten Scaevolaan ja Albinukseen, "ovat liittyneet minuun kuten jäsenet päähän."
V. 1713 kerrotaan hänen tehneen Viipurin ja Pietarin välillä hyökkäyksen muutamaan aateliskartanoon, missä Pietari Suuri par'aikaa söi päivällistä. Gezelius nuorempi, Turun piispa 1690-1718. Nuorukainen Taneli Juslenius, joka tässä mainitaan, oli sittemmin professorina ja piispana innokkaimpia Suomen kielen, kansanrunouden ja historian tutkijoita. Eräs nälkätalven kuvia 1867 vuoden lopulta.
Onneksi oli se toki jo 78-vuotias ja sen isäkin oli kuollut jokseenkin siinä iässä. Lisäksi oli seurakunta n.s. keisarinpitäjässä. Ollapa vain tarpeen tullen senaatissa joku hyvä setä, tai vaikka tutun tuttu! Niissä surullisissa mietteissä keinuellessansa hän miten liekin osunut tuli muistaneeksi Sakarin lähetyspitäjän vallesmanni Kaksinaisen. Sen setähän on senaatissa, eno piispana.
»Pahat työsi olen lausunut julki», jatkoi piispa vakavalla lujuudella; »nyt kuule ehdot, jotka minä, laupiaana hallitsijana ja kristityn kirkon piispana, unohtaen minulle persoonallisesti tehdyn väkivallan, anteeksi antaen jokaisen erityisen loukkauksen, armosta tarjoan sinulle.
Sen ja omaisuuteni avulla olen minä vielä kerran piispana, luottakaa siihen. Kaikki riippuu vaan siitä, että te suostutte, neitiseni! Mutta varmaan, ettehän voi olla suostumatta! Eihän teillä ole mitään talonpojan poikaa vastaan, kun ette pidä häpeänä kantaa päiväpalkkalaisen lasta pitkin katuja. Eikö niin, neitiseni!" Roosa oli pastorin viimeisiä sanoja lausuessa noussut nopeasti.
Mikael Agricola, suomalaisen kirjallisuuden isä, syntynyt Pernajassa köyhän kalastajan poikana, kuollut Turun piispana matkalla Viipurin likellä 8/4 1557, oli myöskin ensimmäinen taiderunoilia Suomen kielellä.
Mutta ajalla kaikkein pimeimmällä on säilynyt se hengen viljelys, jota Agricola oli alkanut, Rothovius jatkanut ja Petraeus innokkaasti edistänyt. Ajan myrskyisimpäin aaltojen lomassa on Suomella piispana mies, joka sivistys-laihon juurruttaa ja kastaa taisi. Hän kulkee ympäri maata, tutkii pappien kuntoa, kirkkojen ja pappiloin tilaa.
Tämä kuuluisa runoilia ruotsin kielellä, joka oli syntynyt Oulussa 9/2 1772, tuli kirjallisuuden professoriksi Turkuun 1798, vaan 1811 siirtyi Ruotsiin, missä Hernösandin piispana kuoli 14/8 1847, on suomeksikin runoillut yhden runoelman . Eläköön kuningas, Vilpitön ruhtinas Suomenkin maan: Sielläkin siivoa, Toimea, taitoa, Parempaa oloa Kartuttamaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät