Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 6. kesäkuuta 2025
Koko häveliäisyyteni ja arkuuteni palasi jälleen. Minä ihmettelin kuinka olin uskaltanut antaa suudella sormiani sillä tavoin. Ja Lazare setä, joka ei puhunut sanaakaan, vaan joka yhä käveli vitkaan edelläni, luomatta ainoatakaan silmäystä rakkaihin, vanhoihin puihinsa! Hän valmisti varmaankin rangaistussaarnaa minulle. Hän vei minut suureen lehtokäytävään ainoastaan saadakseen oikein torua minua.
Luomatta katsettakaan veljeen ja sisareen meni tätini vanhuksen kanssa, joka sävyisesti häntä puhutellen, vei hänet portin luo, jonka avain oli minun hallussani. Sisällinen tuskako häntä niin kiireesti ajoi eteenpäin Schäfer tuskin voi pysyä hänen vieressänsä, ja minä, vaikka kyllä ponnistin voimiani, jäin koko joukon jäljelle.
Sitten meni hän äänetönnä tietä myöten, ilman kyyneleitä ja luomatta silmäystä takaisin taloa kohti. Mihinkä menet, Liv? Hän ei tiedä, menee ainoastaan eteenpäin, kunnes vaipuu uupuneena maahan. Kai siellä on joku, joka nostaa hänet ylös. "Ilta tulee olemaan hauska", sanoi hän aamulla leikkisänä ja hymyilevänä kuin lapsi. Ilta hämärtää, suloisena, kauniina, päivänpaisteineen, lauluineen.
Kiirehtivän näkyi kyytimiestään ja luomatta ainoatakaan silmäystä uteliaasti tarkastelevaan joukkoon poistuvan kartanosta. Tässä maailmassa ei ole toista ihmistä, joka olisi pahemmin pettynyt kuin minä, alkoi hän matkalla purkaa ajatuksiaan Laitiselle. Ei minulla ollut kuin yksi lapsi, vaan se tuo riitti.
Lewenhaupt itse näyttää täydellisesti neuvottomalta, ja kaikki muut kielsivät puolustamasta Haminaa, kaikki paitsi Buddenbrock, joka vaati taistelemaan. Majuri otti esille sinetityn käskykirjeen, mutta luomatta siihen silmäystäkään viskasi Bousquet sen pöydälle ja kysyi kiihkeästi: Entäs te, Freidenfelt? Ettekö kannattanut häntä?
Kauvan aikaa seisoin siinä silmiäni hänestä luomatta, tuosta lumoavasta, suloisesta tytöstä. Vihdoin ojensin molemmat käteni häntä kohden ja melkein kuiskasin: "Mary! Mary! Herää; minä tulin jäähyväisiä lausumaan; huomena lähden täältä!" Viimeiset sanat lausuin niin kuuluvasti, että Mary säpsähtäen heräsi ja hiljaisesti huudahtaen hypähti ylös.
Laulaja taas katseli tutkivaisesti Kenelmiä, tällä kertaa luomatta silmiänsä maahan. Kenelm näytti niin tyyneeltä, että voi sanoa hänen olleen hajamielisen. Kenelm ja Tom kulkivat muutamia minuuttia äänettöminä edelleen eläinlääkärin taloa kohti. Sitten Tom kuiskasi: "Eikö tarkoituksenne ollut, että noiden värssyjen piti koskea minuun tähän tähän," ja hän löi rintoihinsa.
"Nämä miehet menewät A-Amerikkaan, e-eiwätkä o-lekaan a-akkojen holhouksen a-alaisia", sanoa äkötti toinen heistä Marin, Matin ja Juhon kohdalle päästyään, luomatta kuitenkaan silmiänsä heihin. Puna nousi Matin leweille kaswoille, mutta hän hillitsi itsensä, eikä sanonut mitään.
Päivän Sana
Muut Etsivät