Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 3. heinäkuuta 2025
Aikakausi, josta nyt olen kertova, on kuitenkin paljonkin aikaisempi molempiakin noita merkillisiä tapauksia, joita ylempänä mainitsin. Seikat, jotka tässä otan aineeksi, tapahtuivat ne näet 14:nen vuosisadan loppuvuosina, silloin kun Skotlannin valtikka oli lempeän, vaan heikon Juhanan kädessä, sen joka kruunun perittyänsä otti nimekseen Robert III.
Mérimée puolestaan ei noita huvituksia myöskään enää kaivannut, sillä hän alkoi jo tuntuvasti vanhentua ja terveydeltäänkin heikontua. Mutta jotakin tahtoi hän sentään tehdä haihduttaakseen hyvän ystävättärensä keisarinnan huolia. Toisen keisarikauden hovi ei koskaan ollut mikään kirjallinen ja taiteellinen yhtymispaikka sanan oikeassa merkityksessä eikä Napoleonin onnistunut parhaimmallakaan tahdolla kohottaa runouden tilaa samalle kannalle, millä se vuossadan alkupuoliskolla oli ollut. Mutta sekin vähäinen kirjailija- ja taiteilijapiiri, jonka keisarinna suurella vaivalla oli saanut kootuksi valtaistuimensa kaunistukseksi, harveni harvenemistaan, niin että Mériméellä loppuvuosina todellakin oli syytä valittaa, ettei hovielämä enää ollut "assez littéraire" ja että sieltä vähitellen katosi "toute espèce de goût pour les amusements intellectuels". En tiedä teenkö väärin otaksuessani tämänkin vaikuttaneen siihen, että Mérimée vanhoilla päivillään vielä ryhtyi kyhäilemään novelleja. Rva Seniorille. joka eräässä kirjeessään oli kehoittanut häntä kirjoittamaan kertomuksia, vastasi hän v. 1855, että hän luulee kirjoittaneensa jo liiaksikin ja eräässä toisessa kirjeessään arvelee hän, että nyt on jo toinen aika eikä hän tälle ajalle osaa kirjoittaa. "Tuntemattomalle" hän kuitenkin elokuussa v. 1860 ilmaisee, että "j'ai quelquefois envie de faire un roman avant de mourir, mais tantôt le courage me manque, tantôt, quand je suis en bonne disposition, on me donne des bêtises administratives
Syy siihen, minkä vuoksi kreivi nyt on Vaasan seuduilla, on taas yhteydessä eräiden muistojen kanssa, jotka ovat mitä synkimpiä pohjoismaiden historiassa niin sanottujen nälkävuosien eli suuren nälänhädän kanssa vuosina 1695, 1696 ja 1697. Kaarle XI:n hallituskauden loppuvuosina rasitti maata pitkä katovuosien jono, joihin tavattomat häiriöt vuodenaikain säännöllisessä menossa olivat syynä.
Hänen valittunsa isä oli skotlantilainen eversti Bruce, joka sodan loppuvuosina oli ruvennut Ruotsin armeijan palvelukseen ja sitte asettunut asumaan Ruotsiin. Luultiin lapsuudesta juurtuneen taipumuksen johtaneen Kustaa Drakea tähän valintaan, vaan että Agnes Brucen oli täytynyt isänsä tahdosta suostua hänen tarjoumukseensa.
Päivän Sana
Muut Etsivät