United States or Uzbekistan ? Vote for the TOP Country of the Week !
Tähän aikaan, jolloin alinomaisia pikku kahakoita oli Suomen maaseuduilla kun vihollinen yhä eteni ja maan säännöllinen sotajoukko peräytyi vie meidät tapausten virta jälleen Mainiemen linnaan, josta kertomuksemme ei ole tiennyt mitään sitten vuoden 1697, jolloin linna reduktsionin johdosta peruutettiin kruunulle.
Minun isoisäni isänäiti ja tämän isä ovat haudatut kirkkomaan luoteiseen nurkkaan, jatkoi Bertelsköld. kas tässä, minä en tahtonut matkustaa Suomeen ilman tätä piirrosta, jota säilytetään meidän suvussamme ja jonka isoisäni teki käydessään Isokyrössä ostamassa jyviä 1697 vuoden nälänhädän aikana. Olkoon menneeksi, niinpä siis matkustamme kartan mukaan, vastasi Lauri.
Sillä maitoa ja lihaa ei pitkälle riittänyt; rehun puute seurasi nälänhätää; sen vuoksi täytyi teurastaa karja, niin että vain rikkaimmilla oli jokin elukka laitumelle laskettavana tuona surun keväänä v. 1697.
Porvoon hiippakunnasta ei ole tietoja. Tiedetään kuitenkin, että Porvoon kaupungissa ja pitäjässä vuonna 1697 kuoli 2,294, Helsingin pitäjässä 439, Sipoossa 533, Pernajassa 815, Hillolassa 1,906, Orimattilassa 540, Elimäellä 670, Hauhossa 1,266, Lammilla 1,165 j.n.e.
Nämät sanat pääsivät kreivi Bertelsköldin huulilta, kun hän tilanhoitajansa, mestari Pietarin seuraamana kulkien rantatietä Maalahden ja Sulvan kautta läheni Vaasaa, ja tämä pieni kaupunki ahtaine katuineen ja punattuine huoneineen sievästi esiintyi hänen eteensä auringon valossa. Nyt oltiin alkupuolella maaliskuuta 1697.
Ruotsin hallituksen toimi pelasti muutamaksi aikaa Ruotsalaisuuden yhtäläisestä kohtalosta. V. 1697 vihdoin tuli Ruotsista kaksi Ruotsalaista pappia ja paljon Ruotsalaisia kirjoja. Suomalaisesta papista ja kirjoista ei enää ollut kysymystä.
Kuningatar Hedvig Eleonoran auliilla avulla se kohosi jälleen tuhkistansa, mutta pysyi vielä sata vuotta pikkukaupunkina, joka oli kaikkea arvoa, vaikk'ei kuitenkaan historiaa, vailla. Nälän kauhistus v. 1697, rutto v. 1710 ja kaksi vihollisen käyntiä, v. 1712 sekä 1713, on mainittu sen aikakirjassa. Jälkimmäisellä kerralla, pyhä-aamuna Elok. 12 p.
Ne tiedot, joita on saatu kokoon, riittävät kuitenkin osoittamaan hävityksen suuruutta ja laajuutta. Maaliskuussa 1697 sanotaan kuningas Kaarle XI:n yhdellä kertaa saaneen kuusi postia Suomesta. Ne sisälsivät tiedon siitä, että 80,900 ihmistä oli nälkäkuolemaan nääntynyt, että yhdeksästä pitäjästä olivat kaikki ihmiset kuolleet sukupuuttoon ja niiden kirkot suljetut.
Nauriit ja juurikkaat olivat jonkin aikaa muutamain turvana; perunoita tätä siunattua amerikkalaista juurikasvia, joka nyt antaa Suomen talonpojalle lähes puolen hänen ravintoaan ja enemmän kuin mikään muu tekee mahdottomaksi sellaisen hädän kuin oli v. 1697 ei tunnettu nimeltäkään.
Norrlanti kärsi paljon, Viron- ja Liivinmaa vielä enemmän, Suomi luultavasti kaikista eniten. Nämä olivat ne haamut, joihin pukeutuen hätä yleisimmin näytti kalpeita kasvojaan kalpeampia ja hirvittävämpiä, kuta enemmän kevät läheni vuonna 1697.