Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !

Päivitetty: 10. heinäkuuta 2025


Monsieur Thorsen, que faire (mitä tehdä)? Kirkko on kirkko, yks puku on yhtäläisesti niin käytettävä kuin toinenkin. Vaikk' itse olen protestantti, katson minä, näette sen, jok' ainoan uskonnon oikeutetuksi, nim. omalta laadultaan ja roomalais-katoöisen palveluksen kaunis muoto, melkeinpä minut itseni saattoi kiusatuksi teidän herra poikanne esimerkkiä seuraamaan, joll'ei puvun vaihto täss' erinäisessä tapauksessa, se on: minun ijälläni, olisi mal

Sitä osottaisivat tavallaan seuraavat lauseet eräästä vanhemman Mériméen kirjeestä: "Mon fils vient de faire un voyage de cinq mois en Espagne. Je l'avais chargé de prendre quelques notes sur les plus anciens traités de peinture..."

"Melkein häpeällä" tunnustaa hän kuitenkin, ettei hän ole heistä ainoaakaan kohdannut. Mutta kuullut on hän heistä paljo, ja varsinkin kuvataan kuuluisa ryöväripäällikkö José Maria kaikkialla sivistyneeksi, uljaaksi ja jalomieliseksi. Eikä ryövärin ammatti hänestä ollutkaan halveksittava Espanjassa, sillä siellä "c'est faire l'opposition, c'est protester contre des lois tyranniques".

Juuri ennen heidän lähtöänsä, jo eteisessä, tuli Nehljudofia vastaan lakeija kantaen kirjettä Mariettelta: »Pour vous faire plaisir, j'ai agi tout

Mutta ei mitään Adolfinen suhteen Blåporten'illa. Niin, sen minä uskon, tuolla tytöllä on savoir vivre ja savoir faire; siitä olisi tullut varsin oiva salonkineiti, jos hän olisi kuulunut siihen luokkaan se on toinen asia. Etkö tanssi?

Teidän herra poikanne ei ole luotu protestanttisuuden kalpeata päivän valoa, vaan katolisuuden hehkuvaa värikomeutta varten. Polttavat kyyneleet murtautuivat hänen silmistään, hän ei enää pitemmältä voinut hallita itseänsä, hän heittäytyi polvillensa ja tuli katolilaiseksi. Monsieur Thorsen! Sallikaa minun kertoa: "que faire? Yks puku on niin käytettävä kuin toinenkin." Minä olen fatalisti.

Voipi melkein kuulla, kuinka hän sanoo rouvalleen ovella: "il faut faire bonne mine". Eikä rouva itkekkään. Hänen silmänsä ovat kuivat, mutta hyvin punaset. Ei pidä olla millänsäkään. Mutta kertokaahan sitten, kuinka se tapahtui, pyytää isäntä levollisesti. Pitihän niin käydä, armollinen herra, sanoo vanha Maciej kuin Pognembinin talonpojatkin äänestivät Schulbergia. Ketkä tässä kylässä?

Mais je sais que chaque jour me montrera davantage l'étendue de la perte que je viens de faire". Oikeassa hän tässä olikin, sillä vielä 18 vuotta myöhemmin muistelee hän äitinsä kuolemaa katkerimpana surunaan eräässä kirjeessä Emil Augier'lle, joka niinikään oli äitinsä menettänyt. "Je reçois un billet qui m'annonce la perte que vous venez de faire. Il n'y a pas de plus grande.

Päivän Sana

merilinnan

Muut Etsivät