Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 8. kesäkuuta 2025
Moni muukin rikas herra joutui minun tähteni keppikerjäläiseksi. Vaikka kaikki olivat minulle alamaisia kuninkaallisen rikkauteni ja loistoni vuoksi, oleilin kuitenkin kotona varsin hiljaisena ja yksinäisenä. Olin tavasta hyvin varova enkä sallinut, että kukaan, oli se kuka hyvänsä muu kuin Bendel, tuli huoneeseeni, en sallinut sitä, oli syy minkä tähden puheelleni pyrittiin mikä tahansa.
Kuin kivi kallis, kalliimpi On hellä silmänluontisi; Ei kristallit, ei timantit Sen vertaiset, niin kallihit. Siis, sydämeni ruhtinas, Sen voittaja, sen valtias, On halpa sulle loistoni, Vaan ota sentään uhrini! Se muistoks olkoon minulta, Kuin hiekka kalman kankaalta. Se kanna kiehkurassasi Sen nähden, muista kultasi. Jos petän maani, mustukoon Tää timantti! niin sammukoon Myös muistoni!
Mirri sai vielä samana päivänä monta kertaa nähdä, ettei hänen enää sopinut pitää minua vertaisenaan, sillä nyt olin oman lakkini herra. Naskille ja Pollelle näytin myös loistoni, mutta kun sitä Torstikille menin näyttämään, ajoi Tiina minut navetasta pois, sillä hän nähtävästi kadehti minua siitä, että pääverhoni suhteen olin päässyt yhtä itsenäiselle kannalle kuin hänkin.
Kun walesilaiset kuuli sinun kuolleen, Het' yhtyivät he Bolingbroken puoleen. AUMERLE. Huoletta, valtias! Miks noin kalpenette? KUNINGAS RICHARD. Kakskymmentuhantisen joukon veri Heloitti poskillain; nyt on se pois. Ja kunnes poski taas sen veren perii, Mull' eikö syytä kalvistua ois? Ken tahtoo pelastua, pakoon nyt! Mun loistoni on aika ryöttänyt. AUMERLE. Rohkeutta! Muistakaa, ken olette.
Päivän Sana
Muut Etsivät