United States or South Georgia and the South Sandwich Islands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Niiden muisto oli aina yhdistyvä siihen muistoon, joka heillä oli oleva tästä viimeisestä, suloisesta illasta heidän rakkaassa kodissansa. Sitte lapset tulivat sanomaan hyvää yötä; Lilliä nostettiin tavallisuuden mukaan sylistä syliin, ja jokainen häntä hyväili. Kasva suureksi ja vahvaksi, pikku sisar sanoi Freedrik, kohottaen hänet käsivarrellaan aina kattoon asti.
Lillin kuoleman jälkeisenä päivänä seisoivat jo vaunut portaiden edessä, kun kuskin, näkymättömän hirmun valtaamana, täytyi laskeutua alas ajajan istuimelta. Mutta minä tulen itse ohjaamaan, sanoi isäni päättäväisesti. Onko kaikki kunnossa? Silloin astui Rosa hänen luoksensa: Matkustakaa te, sanoi hän, minun täytyy jäädä, minä seuraan Lilliä. Ja hän puhui totta.
Tuo rakas pieni auringonsäde, pitikö hänen nyt mennä pois heidän luotaan? Sitä he eivät ensinkään tahtoneet uskoa. Isä tuli heitä vastaan verannassa. Oi isä, mikä meidän Lilliä vaivaa? Hän sairastui kolme päivää sitte keuhkotulehdukseen, kuume on kova, ja hän on usein tainnoton vastasi asessori surullisena. Meeri kietoi nyyhkyttäen kätensä hänen kaulansa ympäri. Tottahan vielä on toivoa?
O, så söt! Ja sitten he kilvalla ottivat Lilliä syliin, suutelivat ja puristelivat ja nauroivat. Så söt, så söt! Emmi seisoi taempana ja myhäili. Ei hän oikein tiennyt mitä se oli tuo »så söt, så söt», päätti kuitenkin kaikesta, että se mahtoi merkitä jotain erinomaisen hyvää. Mutta äkkiä he kävivät totisiksi. Rouva kertoi, mitä lienee kertonut. Emmi ei ymmärtänyt, kun se kävi ruotsiksi.
Lausuin kerran hänelle ihmettelyni hänen horjumattomasta vasalli-uskollisuudestaan. Minusta on hyvin hauska, sanoin minä, ettet tunne itseäsi loukatuksi, mutta samalla osoittaa se, että tunteesi Lilliä kohtaan ei ole ollut niin syvä, kuin olet vakuuttanut, sillä hyljätty rakkaus on tavallisesti vihaava ja kostonhaluinen. Sinä erehdyt, rouva serkku, minä pidän äärettömästi Lillistä.
»Hyvää päivää, Lilli», sanoi Arvo, ja tuli, maksettuansa kyytimiehen, Lilliä tervehtimään. Kun hän eteiseen ennätti, olivat siellä jo eversti ja everstinna sekä Aksel hänelle tervetuliaiset sanomassa. »Kaikin sinua hartaasti odotimme», lausui everstinna, »mutta Lilli ensiksi kuitenkin huomasi, että tulit». »Odotitte! Mistä tiesitte minua odottaa?»
Heikki on myöskin kutsuttu vieraaksi luoksemme, ja yhdessä me sitte muistelemme teitä ja juttelemme kodista ja kotolaisista. Heikki pyysi minua lähettämään teille kaikille paljon terveisiä ja toivotti lapsille monta lahjaa. Erittäinkin toivoi hän, ettei vanha pukki vain unhottaisi hänen suosikkiansa pikku Lilliä, vaan muistaisi häntä kaikella, mitä hän hartaimmin on toivonut saavansa.
»Hei, prastui, koppasivai.» Jussi katsoi, kuka se oli. Kusti. »Kelloja katselet? Vaan kuule, täällä olisi minulla vähän lilliä. Tulehan tänne», tuumi Kusti ja meni edellä portin taakse. »Tämmöistä ainetta ei ole ryypännyt muut kuin minä ja yksi kuppari Helsingissä ja sinä nyt!» kehui Kusti pullonsa sisustaa. »Mitä se on sitten?»
Se seurasi useimmiten Lilliä ja juoksi oitis rannalle ehdittyään, mielissään järveen, niin että vesi roiskui sen vahvan turkin ympärillä. Tusse paran täytyi koko päivän kärsiä kuumuutta, se makasi tavallisesti ruohikossa läähättäen kieli pitkänä, ja siksi vilvoittava vesi aina välillä tuntui sille niin hyvältä.
Lillikin näytti tänään aivan iloiselta, mutta Helvi, joka hänet parhaiten tunsi, huomasi kyllä, että hän Iiriä kohtaan oli kylmä. Iiri ei hänen käytöksestään mitään huomannut, sillä olihan Lilli aina pitänyt itseänsä vieraana häntä kohtaan. Hän siis vain luuli Lilliä vähän ylpeäksi. Huoletonna iloitsi Iiri ja oli kovin onnellinen.