United States or Caribbean Netherlands ? Vote for the TOP Country of the Week !
Vaan vakavana ja tyynenä seisoi laskumies perässä, teki levollisia, voimakkaita liikkeitä käännellessään venettä jykevällä melalla. Nyt hän kääntää veneen poikki virrasta ja laskee tuota suurta kiveä kohti, jonka alla vesi kuohuu kohisevana, vaahtoavana kihona... Menee, menee sen kiven selkään vene, eihän se miten kerkiä... Eipä se mennytkään.
Tunteet eivät helposti hänessä nouse eleille, mutta kun ne kerran nousevat, ja kasvavat valtaviksi intohimoiksi, niin varjele taivas! Niitä ei hallitse mikään maailmassa kaikkein vähiten hänen oma järkensä. Hän herkesi äänettömäksi ja käänsi silmänsä Anttiin, joka siellä yhä hääri purjeiden kimpussa. Puoleksi miettivä, puoleksi huvitettu oli katse, jolla hän seurasi Antin reippaita liikkeitä.
Robert huokasi syvään ja pyyhkäsi kädellään otsaansa; häneen oli koskenut kipeästi lausua nämät sanat. Gabrielle ei vastannut heti, hän ei tahtonut näyttää Robertille, miten syvän vaikutuksen tämä uutinen teki häneen, hän vaan piti katseensa luotuina kirjaan, kunnes hän saisi voimaa hillitä kasvojensa liikkeitä.
Herra Jumalani, vaikeroitsi muori, mitästä siitä nyt tulee? Saattepa nähä, että se nyt menee tekemään ihtelleen jotain pahaa... Täti heitti muoriin ankaran silmäyksen ja kohotti varottavasti kättään. Sitte hän nousi seisalleen pisti raamatun taskuunsa ja seurasi äänetönnä Antin liikkeitä.
Kreivitär valmistausi lähtemään ajelulle Boulognen metsään käyskellen edes takaisin pienen pukusuojansa ja sänkykamarinsa välillä, jonka pitkällä sohvalla J. Tom Lewis venyi tyytyväisenä, peukalot liivin kainaloaukoissa ja sikaari suussa; hän nautti täysin siemauksin siitä hauskasta näytöksestä, jonka tarjoo pukeutuva nainen vetäessänsä suuren peilin edessä hansikkaita käsiinsä ja kokeillessansa aikeissa olevalle ajelulle soveltuvia eleitä ja liikkeitä.
Everstiluutnantti Stålsköld ei saattanut käsittää, miksi tämä nuorukaisen huomaavaisuus ja hänen katseensa loukkasivat häntä, tahi miksi hän alkoi tuntea vastenmielisyyttä semmoiseen henkilöön, joka ei koskaan ollut tehnyt hänelle mitään pahaa. Niin tarkoin, kuin olisi ollut kysymyksessä vihollisen sotajoukon aseman vakoileminen, piti hän silmällä tämän kaikkia liikkeitä.
Pikimmältään pistäytyy hän vain pyhän seutuna kirkonkylästä noutamassa leipäaineita. Ja viimein hän kokonaan äkäytyy pirttiinsä olemaan, ei käy ulkona muuta kuin elukoitaan ruokkimassa, makailee penkillä tai väijyy ikkunoista, vuoroin kummastakin, vihamiestensä liikkeitä ympärillään. Keyrin aattona hän näkee Tahvon tulevan pihan poikki ja astuvan sisään.
Molemmat indianit istahtivat huolettomina kaatuneen puun päälle ja tuskin katsahtivatkaan joellepäin, mutta Nuolenkärjen vaimo hiipi Mabelia likemmäksi ja näytti katselevan ruuhen liikkeitä yhtä halukkaasti kuin lapsi katselee nuorantanssijan keikauksia.
Reippaasti sovitti neitonen sen uhkeata rintaansa vastaan ja leikata karautti muutamia kelpo viipaleita. Vielä tuli ruskeasta kolpitsakaapista näkyviin valkea pullo ynnä jalaton pikari. Ja nyt oli iltanen valmis. Pää kätensä nojassa oli ylhäinen vieras katsellut suloisen immen reippaita liikkeitä. "Eikö sinulla ole täällä ikävä?" kysyi hän käytyänsä istumaan pöytään.
Neiti Smarin hätäytyi ja hän alkoi pyydellen esittää, että pastuurska Levon ottaisi Esterin pensionaattiinsa, vaan pastuurska käsillään teki poistavia liikkeitä ja äänellä kuin olisi pelännyt tarttuvaa tautia sanoi: »Jumala varjelkoon!» Sinä päivänä neiti Smarinin sija päivällispöydässä oli tyhjä.