Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 16. kesäkuuta 2025
Puunkauppias ei tahtonut lyödä ketään ihmistä, mutta kun talonpoika sai viljaa, tuli hän niin ylpeäksi, ett'ei huolinut hakata puita; toista oli katovuosina: silloin sai syödä lihaa joka päivä, eivätkä puut maksaneet juuri mitään. Suutarikin muutti entisen lausuntonsa puunkauppiaan sanain johdosta, sillä hänkin oli huomannut nahkan huojistuvan, kun talonpojan täytyi teurastaa karjaansa.
JUHANI. Ah! millä maksamme Timon? SIMEONI. Sinä Herran enkeli! TIMO. Tuoretta lihaa, tuoretta lihaa! Ei yhtään muuta. Heheh! Laurin kontissa on kymmenittäin nykyisin valettuja luoteja, ja kruutia vielä useampi latinki. JUHANI. Niinkuin sanot, sinä verraton poika! Täällä on luoteja ja kruutia, enemmin kuin tarpeiksi. Härkiä on tässä kolmekymmentä ja kolme. Hm.
Kaupungin kauppa ja varallisuus edistyi niin, että se herätti myöskin Sevillan porvarien kateutta, ja heidän onnistui hankkia Buenos-Ayres'ille kielto maahan tuonnista muualta kuin Perun kautta; vienti samoin rajoitettiin 16,000 busheliin nisuja, 25 tonniin lihaa sekä samaan määrään talia. Nämä kiellot kuitenkin antoivat aihetta hyvin laajaan salakauppaan.
Lihapatansa vaiheilla oljentelivat veljekset; mikä istui kannon päässä, mikä ahon kuivalla kamaralla, nauttien runsasta aamullistansa. Siinä myös koiratkin, rehoittaen mahoillansa, hilloivat härjän saartuvallista, voimakasta lihaa. Kaikkein kasvoilla näkyi hilpeys ja jykevä rauha. TIMO. Kiitos Viertolan herralle tästäkin atriasta. JUHANI. Kiitos ja kunnia hänelle!
Poro ja koira ovat siirtolaislappalaisen ainoat kotieläimet, ja ensimainittu, joka on märehtivä, korkeilla, haarukkeisilla sarvilla varustettu eläin, on hänen milt'ei ainoa rikkautensa. Hän syöpi poron lihaa, ja sen väkevästä maidosta tekee hän juustoa, jota hän käyttää leivän asemesta. Poron nahasta valmistaa Lappalainen vaatteita, jännesuonesta neuletta, sarvista nappeja, lusikoita y.m.s.
Siinä valaat, sarvivalaat, mursut, hylkeet ja vesilinnut vilisevät; viimeksi mainitut peseivät jyrkkäin vuorten rinteille. Vihantamaalaisten tärkein eläin on hyle. Sen lihaa he syövät; sen nahkaan he pukeutuvat; sen nahalla he huoneensa ja venheensä verhoavat; sen rasva antaa heille valon pimeinä talvi-iltoina, lämmön talven kylmyydessä.
Olin hyvilläni, sillä olin puhunut tätä näyttääkseni hyvin yksinkertaiselta. Lakattuani syömästä tuli toinen rakuunoista pastorin luo ja pyysi hänkin ruokaa. Pastori leikkasi hänelle kappaleen leipää ja lihaa sekä samoin toisellekin rakuunalle. He asettuivat penkille syömään.
Vahvat Rammatkaa pohkeet, että kannus herpoo! Lainmiehen ääni rikkokaa, ett' enää Ei vääryyttä hän puoltaa voi ja huutaa Kujeitaan julki! Suomuloitkaa papit, Jotk' aina lihaa sättivät, mut itse Puhettaan eivät usko! Lättään nokka. Niin ihan lättään! Nenäluu pois siltä, Jok' etuaan vain haistaa, eikä vainu Yleistä hyvää!
Ja herrat, jesta kun komentaapi, Ihan humuu ympäri pään! Välisti miestä ne rumpuna kaapii, Ah, silloin tuntevi sään! Se kaartinpojan elämää! Voi, kovin kurja, onneton, Sotilaan elämä aina on! Kun leikkitaistossa variksia jahtaa Ihan nilkat ne nyrjähtää. Sata reklementtiä löytyä mahtaa, Pidä siksi pystyssä pää! Saat lihaa, herneitä suuhusi ahtaa, Mut kalaa et ensinkään. Se kaartinpojan elämää!
"Lihaa minun lihastani ja vertä minun verestäni Ah!" kuiskasi hän ummistaen silmänsä. Mutta Ilse seisoi vuoteen uutimien takana. Hän kätki kasvonsa käsiinsä ja itki katkerasti. Taasen vallitsi kuolonhiljaisuus, ainoastaan sairaan heikon ähkimisen ja vanhan aaveentapaisesti kiiltävän kellon tikittämisen keskeyttämänä. Niin kului taasen pitkä, ikävä hetki. Kello oli jo lyönyt yksi.
Päivän Sana
Muut Etsivät