Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Mutta ruokansa ne keittävät itse, itse pesevät lusikkansa ja housunsa, eivätkä missään ole niin uutterat kuin puhdistuksessa." "Saatat sittekin olla oikeassa. Jos Liena vaan ei kohta tule kotiin, täytyy tässä minunkin ruveta pyrkimään tosi vaimon kaltaiseksi. Kolmeen viikkoon en ole saanut ylleni puhdasta paitaa enkä keittoruokaa maistanut." Huttunen kutsui taas perheensä riviin.
Anna anteeksi iloni sen johdosta! Sillä kumminkin itseäni lohdutan, etten ole sinua koskaan lyönyt. Päinvastoin. Kun tämä jo oli valmiiksi kirjotettu, sain Mahdilta sähkösanoman, että Liena oli onnellisesti tullut Sudaniin. Mahdi oli niin mielistynyt Lienaan, että hän nyt pyysi minun suostumustani saadakseen korottaa hänet aviopuolisokseen.
Siihen keinoon täytyi meidänkin lopulta turvautua. Kun emme viikkokausiin saaneet suolakalaa, alkoi suolainen silli niin voimakkaasti kummitella mielessä, että kiusaus voitti minut, varsinkin kun Liena, jonka luonto ei koko aikana voinut suvaita siirtolaisruokia, useasti valitti ikävöitsevänsä samaa taivaallista herkkua.
Minulla ei ole yhtään lasta eikä yhtään hivusta, vaan minulla on ollut Liena hän, joka minulta otettiin pois keväällä ennen Vapunpäivää. Esa Huttusella on erinomainen kyky hallita vaimoansa ja kasvattaa lapsiansa. Viime perjantaina kun lähenin Esa Huttusen asuntoa, kuului sieltä semmoinen meteli, etten ole sen vertaista kuullut sitte Lienan lähdettyä.
En ole koskaan häntä oikein perusteellisesti ja luonnontieteellisesti teille esitellyt. Syy siihen on ollut se, että Liena tavallisesti on kotosalla, ja kaikkien hyväin vaimojen tavalla estää minun perhesalaisuuksia ilmaisemasta. Mutta nyt olen pettänyt Lienan. Halutti näet minua kerran vapaasti viettää Vapunpäivää. Siitä ei tietysti olisi tullut mitään Lienan kotona ollessa.
Mahdollisesti saisi sitä syntymään, jos keittäisi sekasin tervaa, siirappia ja piimänsintua kolmia kutakin sillä niille kaikille se maistui. Liena joi sitä ainoastaan tämän kerran ja uskoi sillä. Minä maistelin joskus myöhemminkin, siinä hurskaassa toivossa että se ehkä matkan varrella muuttaisi makuansa mutta sitä se ei ihmeeksikään tehnyt.
Siinä näin Jumalan kurittavan vitsan meille molemmille. Mutta ajattelin, että hän kyllä paranee, jos se risti ei ole meille tarpeellinen. Eroa en tohtinut enään ajatellakaan. Vähittäin Liena sitten paranikin. Jälestäpäin kuulin, että hän olisi taikojakin käyttänyt. Oli sitten häät. Tulimme vihityiksi. Tuntui kuin olisi pappi minut seitsemällä sinetillä lukinnut iänikuiseen kadotukseen.
"Niin on ollut, tahi oikeammin luullinen. Sinulla ovat kovin luiset nyrkit." "Mutta tästä päivästä lähtien se muuttuu " "Sitä minäkin toivon." "Me emme saa riippua toisistamme." "Emmekä toistemme tukasta." "Mutta Kaapro minä puhun tosissani!" Liena otti tuolin ja ojensi sen suoraan kalloani vastaan. "Kuule sinä vaan, kun minä puhun." "Kyllä minä kuulen."
Liena ei ole kertaakaan saanut käymään, kun on ruokapöydässä koettanut minua potaateilla pommittaa. »Eikö Te tunte yhtiken katumus? Mite Te on tarkotannut, kun Te on haukunut anopit?» Minä koetin innostua. Niistin nenäni, otin asennon ja lausuin: »Kiittämätön aikakausi!
Sitte olin kulkevinani punaisissa pilvissä, joissa kuuntelin musiikkia oikeata torvisoittoa ja katselin enkeleitä. Eräs enkeleistä oli hyvin pitkä ja laiha ja päivettynyt. Se kietoi kätensä kaulaani ja suuteli minua. Mutta se olikin Lienan muisku, hänen tavallinen muiskunsa. Heräsin näet siihen, että Liena iski kämmenellään suutani vasten.
Päivän Sana
Muut Etsivät