Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 1. kesäkuuta 2025
Ja kumminkin sykki sydämmeni yhtä levottomasti, kuin lintu räpisteleiksen käsien välissä, sitä lentoon päästettäessä vapauteen ja auringon valoon. Hengitykseni kävi nopeaksi ja silmiäni huikaisi; olin kuin paikkaan kiinnitetty, enkä voinut enemmän liikkua kuin puhuakaan. Rouva Moes nousi puoleksi istuimeltaan, vaan vajosi takaisin ylhäisten näköisenä ja pani kätensä ristiin.
Se sujahti sieltä esille vinhassa vauhdissa; koko sarja valkohihaisia soutajia veteli yhtaikaa, niin että airot rytkyi, ja kaartaen ympäri niemen kärjen vene kääntyi suoraan kohti kotorantaa. Virkun rajaton ilo puhkesi siihen, että se lähti kuin nuoli pitkin rantaa kiitämään ja ajoi lentoon varislauman.
Ja Nainen hurskas, joka johti lentoon näin korkeahan sulat siipieni, ehätti eestäni nyt vastaamahan: »Pojista taistelevan Kirkon kukaan ei toivo niin kuin hän; se kirjoitettu on armeijamme valoon, Aurinkohon. Siks suotu hälle on Egyptist' ennen Jerusalem tää tulla näkemähän kuin päättynyt on ase-aika hältä.
Auno pyörähti katsomaan, tapansa mukaan löi käsiään yhteen ja huudahti: Herra Jumala hyvästi siunatkoon! Mikko ja lintutakka selässä. Muuta ei osannut Auno sanoa, räpäytti vain käsiään kuin lentoon pyrkijä ja kiirehti aukaisemaan Mikolle ovea.
Salamoitsija Zeus laelt' Idan lentoon laivoja päin rajupuuskan nosti, mi sinne vei pölyn ryöppynä, niin hätäytteli mielet akhaijein, Troian miesten salli ja Hektorin kunnian saada.
Ei siivistyä ruumis konsaan voi Seuraamaan sielua siivekästä lennollensa. Tok' ikikaipuun tuntevansa luulee Jokainen lentoon ylä-ilmahan, Kun suvileivon korkealla kuulee Sinervän taivaan alla laulavan, Kun kotka hajasiivin liitää Ylitse, jylhän vuorimaan, Tai kurkeloiden parvi kiitää Maan, merten poikki pohjolaan. WAGNER. On houruhorvit minullakin ollut, Halua moint' ei mieleen toki tullut.
Mi muinoin tenhos hänen sydäntään, maa, kansa, kansan kunto, voima, väki, mi hengen nosti lentoon, liekintään, tuon haudan kuiluun kaikki häpeään ja pilkkaan, sortoon poljetun hän näki. Ja siksi vielä järkkyi vanhus tää, jos vain sen haudan nimenkään hän kuuli, siks sielussansa haavaa kirveltää ja harmi tuima hapset heristää, jos Viaporista vain hiiskuu huuli. On ilta myöhä, kolkko, talvinen.
Silloin läksi parvi uudestaan lentoon ja laskeutui äidin luokse kaikin äänilajein kuiskauksesta kovaan huutoon ilmoittamaan hänelle «kotiopettajan» nyt varmaankin saapuneen. Elise, jolla oli vieraita, rauhoitti lapset sanoen: «niin, niin» ja «vai niin» ja katsellen heihin ystävällisin, hillitsevin katsein.
Surman linnut suolta, lammen pohjoisesta päästä, olivat lähteneet liikkeelle. Päivän kyhjöttivät ne mättään kylessä taikka heiluivat hiljakseen edestakaisin hyllyvän maan navoilla. Mutta heti kun illan varjot pitenivät, ne lehahtivat lentoon, tohtivat jo tulla tienkin yli, soutaa kahnustivat maata myöten, suurina, summattomina, hallaisina.
»Se suloheelmä, jota kuolevaiset monelta oksalta niin huolell' etsii, sun nälkäsi on tänään tyydyttävä.» Vergilius nää sanat mulle virkkoi, eik' ollut koskaan ole antimia senvertaisia mieltä miellyttämään. Niin tuonne päästä halu päälle halun minussa syntyi, että siivet lentoon jok' askeleella kasvaviksi tunsin.
Päivän Sana
Muut Etsivät