Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 20. marraskuuta 2025
Hän äänetöinnä, kalveana istuu Ja itkee vaan ... ei hiisku sanaakaan. Hän häijyltä ei näytä, mutta lempo Voi vaimon silmiin, katsantohon luottaa. Hän rikosta on tehnyt varmaankin, Sill' kovaa käskyä en kapteinilta Ois saanut muutoin häntä vartioita. Vaan kuinka Vappu viipyy! Koko päivän Oon tässä istununna, enk' oo saanut Sen vertaa suuhuni, kuin kärpäset, Kut mua syövät.
Vielä harvemmassa oli siihen aikaan yhtään ainoata katulyhtyä Suomen kaupungeissa. Elias koputti pelkäämättä suljettua porttia, ja rohkeni, kun ei vastausta tullut, huutaa: Kruunun nimessä! Viimein ilmaantui unenpöpperöinen renki, joka aukaisi portin vihaisesti kysyen: Kuka lempo se ei anna ihmisten rauhassa nukkua?
»Olemme», myönsi Jussi kieltämättömän tosiasian. »Mitäs te taas tänne tulitte?» kiivastui Tahvanainen edelleen. »Ka kun se toi.» »Toi!... Kuka lempo teidät tänne toi!... Hunsvotit! Itse te tänne tulitte», ärjäsi Tahvanainen. Nyt kiivastui Jussi ja sanoi: »Jo nyt valehtelet, jotta me itse tulimme. Se toi.» »Kuka 'se'?» »Ka, tuo poliisi!
Kalevalan kaunis neiti, Helka neiti hempiätär, Läksi itkien kotihin, Kallotellen kartanolle; Iso kysyi ikkunasta, Emo aittansa rapuilta: "Mitä itket piikaseni, Nuorempaiseni nurajat?" "Sitä itken äitiseni Olin lehmien ajossa, Ajoin lehmäni leholle, Vasikkani varvikolle; Toi surma susia paljo, Lempo karhuja kuletti, Söivät lehmän leholta, Vasikkani varvikolta."
Hän olis antanut vaikka mitä, jos vaan olis voinut kääntää kuvapatsaiden päät toisinpäin, ja unhotti kokonansa että ne jo useita satoja vuosia olivat pitäneet silmiään samaan suuntaan, kenenkään ihmisen siitä sen viisaammaksi tulematta. "Lempo heidät periköön," sanoi hän itsekseen, "he ilmoittavat kaikkityyni; onko kuultu kenenkään ihmisen tuolla lailla salaisuutta säilyttäneen?"
Vähätpä siitä, ihmisillä on omat tapansa, ja eläimillä samaten; mutta me ratsastimme kaupunkiin ja saavuimme hyvissä ajoin auttamaan Spolinia. En, lempo vieköön, olisi viitsinyt lähteä uudestaan liikkeelle auttamaan teidän armoanne pulasta, ellei tyttö olisi niin hartaasti pyytänyt.
Seitsemänkymmentä vuotta olen näillä kahdella silmällä nähnyt maailmaa ja sen menoa, mutta moista surkeutta, kehnoa petollisuutta, rahanhimoa ja leväperäisyyttä en, lempo soikoon, ole nähnyt Suomenniemellä. Se on tosi!" Vanhus otti pöydältä kaljahaarikan, veti siitä itseensä aimo siemauksen ja alkoi taas mitellä lattiaa. "Onkohan mahdollista, mitä Suvantolan Aappo minulle äsken kertoi?
"Et otakaan selkoa, vaikka lemmon kanssa tekisit liiton, ja maailma mätänisi. Niin juuri: vaikka maailma mätänisi." "Lyödäänkö vetoa?" "Vaikka vaan! Mutta kymmenen päivän päästä olen viljani leikannut, ja silloin" "Seitsemässä päivässä olen viekastellut tietooni kirotut keinosi." "Et, lempo vie, olekaan!" "Tuhannen markkaa vetoa!" "Hoi, kuulkaa, tuhannen markan veto! Hurraa!"
"Anna minun olla pilkkaamatta ja auta minua ylös ja kärryihin, jos olet kristitty ihminen; muutoin kuolen minä tässä wiluun", koki Heikki toimittaa. "Wai wiluun! Näytpä, weli kulta, sillä waralla ottaneen lämmintä sisällesi, ett'et suinkaan hewillä wiluun kuole. Oi weikkonen! Useanlaisessa tilassa ihmisen pitää olla, ennenkuin se wiluun kuolee. Mutta lempo wieköön!
Oikealla kädellä kauppapuodin ovi. Näyttämön keskikohdalla mestauslava. Ensimmäinen kohtaus. Hyvää iltaa, mitä kuuluu? Ei kehuttavaa näin levottomina aikoina kuin nyt on. Surkoon lempo. Kyllä aika keinon keksii. Niin, jospa vaan olis aikaa odottaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät