Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 11. kesäkuuta 2025
Seitsemänkymmentä vuotta olen näillä kahdella silmällä nähnyt maailmaa ja sen menoa, mutta moista surkeutta, kehnoa petollisuutta, rahanhimoa ja leväperäisyyttä en, lempo soikoon, ole nähnyt Suomenniemellä. Se on tosi!" Vanhus otti pöydältä kaljahaarikan, veti siitä itseensä aimo siemauksen ja alkoi taas mitellä lattiaa. "Onkohan mahdollista, mitä Suvantolan Aappo minulle äsken kertoi?
TAINA. Kuulenko sinulta tuota, Suvantolan suurimmalta?
Ja he istahtivat kankahalle, kannon päille, kalvan kahden puolin, löivät kädet vankat kättä vasten, saumasivat sormet toisihinsa. Karjalainen sana-arkun aukas, Virokannas virsilippahansa; lauloi ilojansa entisiä, muinaisia onnen muistojansa, lauloi Suvantolan sankareista, kosijoista kuulun Pohjan neien, lauloi Väinämöisen voimatöistä, Sampo-matkasta ja Louhen maasta.
Vieras vaimoksi parempi. Lepytä Suvannon tyttö, Vie se keikkuen kotihin. KYLLI. Se se joutuisi sudelle, Joka Kirrin kumppaniksi! Tuossa tyttö turvakoille, Jotka pettävät pesänsä Silmille rupainen sima! Suvantolan väki karkaa Kirrin kimppuun. Heretkätte, heittäkätte! Paha ei ruoskien parane. Ei sovi Suvannon miesten Hosua humalapäistä. KOUKI. Tämäpä Remusen poika Se ensin nujakan nosti.
Tuon emo sanoiksi virkki: "Pahoin teit sinä poloinen, kun on ammuit Väinämöisen, kaotit kalevalaisen, Suvantolan suuren miehen, Kalevalan kaunihimman!" Seitsemäs runo Vaka vanha Väinämöinen uipi aavoja syviä; kulki kuusisna hakona, petäjäisnä pehkiönä kuusi päiveä kesäistä, kuusi yötä järkiähän, eessänsä vesi vetelä, takanansa taivas selvä. Uip' on vielä yötä kaksi, kaksi päiveä pisintä.
Päivän Sana
Muut Etsivät