Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. kesäkuuta 2025
"No helkkari, onko se nyt poissa ... se on harmittavaa, mutta, niinhän sanoin: mitä minun tyttöseni tekee kaulanauhalla, sillä hän ei voi sitä muille näyttää kuin äitille ja minulle ja Antille, kun eroitellaan pukkeja, lehmiä ja poroja; me kolme emme pidä lukua sellaisilla tarpeilla, ja ne toiset eivät sitä käsitä".
Enempi mahtaa olla oikeitakin lehmiä, kunhan joutuu, arvaili yksi. Se on onnellinen tyttö, vakuutti toinen. Eihän se ehkä yhden lehmän emäntä ole. Saanee tuo toki isolla kirnulla kirnuta, lisäsi kolmas. Ei sen, jolla on iso kirnu, tarvitse kättä koskea. Kyllä se tuo tyttö viedään sellaisiin, ettei tarvitse puutteen päiviä maistaa. Synti toki olisikin, jos noin rikkaalle puutteen päivät tulisi.
Miehistö sai kuitenkin vuorotellen käydä niissä paikoissa, mihin kaupungin naiset olivat valmistaneet heille aterian teurastetuista elukoistaan ja mitä muuta oli saatu kokoon haalituksi. Valitettavasti oli vielä useita lehmiä kadoksissa, mutta mitä sille voi. Tasan jaettiin mikäli vaan riitti.
Sen kuultuaan Auno meni navettaan kertomaan tästä Jertalle, joka huvikseen kampaili ja puhutteli lehmiä. Jertta löi käsiään yhteen ja huudahti: Kiitos Jumalan. Lähden tulisen paikalla kaupunkiin. Samassa hän syöksähti ulos, pesi kaivolla kasvonsa ja kohta nähtiin Jertan pyhäpukuisena puoleksi juosten mennä hurottavan valtatielle päin.
Hän tiesi sen, että hänen sisarensa Elsa on sen tähden lihava ja punaverinen, kun lehmiä lypsäessään juopi lämmintä maitoa. Ja aina sen lehmän maidon, jossa on rasvasin ja voimakkain maito. Ja ennestään jo tiesi sen, että kerma on terveellistä ja hyvää. Nyt hän alkoi juoda lämmintä maitoa.
Mutta Annalla oli kanssa monta tehtävää: piti laittaa talous ihka uudestaan; siinä tarvittiin lehmiä, lampaita ja kaikenlaisia kapineita, täytyi yhtenään juosta tuolla rapakon luona, sekoittaa savea, valaa ja kuivata jos johonkin muotoon.
Seuraavana päivänä rupesikin Tapani isännän kanssa tuumimaan kaupasta. Isännästä ja emännästäkin oli tämä mieluista senkin tähden kun Liisi piti kymmeneksi viikoksi jättää kaupunkiin jalkansa parannukselle, johon tarvittiin rahaa, eikä ollut tietoa mistä saataisiin muuten kuin olisi pitänyt ruveta lehmiä myömään.
Nostan karhun kankahalta, harvahampahan havuilta ruuniasi ruhtomahan, tammojasi tappamahan, karjojasi kaatamahan, lehmiä levittämähän. Kansan tauilla tapatan, surmoan sukusi kaiken, ettei kuulla kuun ikänä maailmassa mainittavan." Silloin vanha Väinämöinen itse tuon sanoiksi virkki: "Ei minua laula lappi eikä tunge turjalainen!
Sitä suurempi syy on minulla toivoa, että te puolustatte minua. Keitä vastaan? Niin, keitäs vastaan te täällä todellakin minua puolustaisitte!... No, onhan aina lehmiä, härkiä, sikoja ja ja pahoja kieliä. Pahoja kieliä! Jotka jo kuuluvat pitävän suurta huolta siitä, että minä mieheni poissa ollessa asun nuoren herran kanssa saman katon alla. Kummankohan meistä pitäisi muuttaa majaa!
Täällä oli myöskin äskenmainituissa komeroissa meidän karjamme ja raha-aarteemme. Kuusen kävyt olivat lehmiä ulkomaalaista rotua, petäjän kävyt kotimaisia, ja lepän urvut olivat lampaita. Rahaa taas tehtiin liuskakiven- ja porsliininpalaisista ja meillä oli sitä mielestämme enemmän, kuin Kroisolla ikänänsä mahtoi ollakkaan.
Päivän Sana
Muut Etsivät