Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 7. kesäkuuta 2025
"Tapani tuli työpaikalle vasta noin puolen tunnin perästä joka minusta tuntui viittäki tuntia pitemmältä entistään levollisempana; eikä hän tästä levollisuudestaan ole sittemmin luopunut". Leenan kertomus teki minuun vaikutuksen, jota ikinä en ole tuntenut. Vaivuin hetkeksi unennäön kaltaiseen tilaan.
Heti tunsin tukassani toisen käden, paljoa tukevamman kuin Leenan, ja tuttu ääni sanoi: »Kiljutkos siinä, kun äiti on kipeä!» Vilkasin taakseni ja näin isän ja Takamaan muorin. Leena oli nähnyt heidän portista tulevan. Menin tupaan taas tavalliseen paikkaani, sängyn alle, Pollusta hyväilemään. Minä en vanhastaan oikein pitänyt Takamaan muorista. Isä meni talliin ja Takamaan muori äidin kamariin.
"Ja tuoss' on suutari!" sanoi Olli ja pisti liima-pannunsa Leenan jalan alle, niin, että Leena astui juuri pannuun, ja sai koko tossunsa täyteen kuumaa liimaa. "Voi, tulen vietävä, mitä teit!" huusi Leena ja hyppeli, kuin harakka rikka-tunkiolla. "Pirun kakara kuin poltti jalkani ja liimasi sukkani kiini niin, ett'en taida enään koskaan saada pois. Voi, voi, voi!"
Hän unohti itse Heikinkin asiaa, niin kummastutti häntä Jolsan Leenan ilmestyminen. Hänen mieleensä juohtui nyt ajatus, asia, jota hän ei tähän saakka ollut muistanut. Mistä sai ja millä rahoilla osti Jolsan Matti Koivikon maan, kohta sen jälkeen kun oli pieni Kaarle kadonnut? Ja tätä kysymystä seurasi nyt toisia kysymyksiä, mitkä siitä riippuivat.
Tuokion kuluttua otti Matti Leenan käteen kiinni, ja pyysi häntä tulemaan kanssansa kävelemään.
Mutta Leena puhui kummallisia ja vuoroin voivotteli, vuoroin itki. Kyselyillä ja suurella miettimisellä ja sovittelemisella oli Laura lopuksi ymmärtävinään asian niin, että hänen itsensä on käännyttävä Rooman herran puoleen pyynnöllä. Ja hän jätti Leenan yksinään rukoilemaan kyökin lattialle ja kiirehti isäänsä herättämään.
Sitten kääntyi hän Leenan puoleen sanoaksensa hänellekin jäähyväiset, mutta sisällisen katkeruuden vallassa tiuskasi kapteeninrouva katkerasti: Olisi ollut parempi jos ette olisi muistanut tulla tänne, niin olisivat neidin kyyneleet säästyneet. Maria. Rouva Löfvingillä ei ole oikeutta karkoittaa sitä, jonka minä mielelläni näen luonani. Leena.
Hän puheli jonkun kanssa, mutta käytävä kaikui niin, ettei saanut selvää. Puheen joukkoon kuului raskaat, kolisevat askeleet. Vähitellen puheen ja askeleitten ääni koveni ja sekaan raikui silloin tällöin Lauran naurua. »Mikä kumma siellä on tulossa?» Leenan uteliaisuus kasvoi yhtämittaa. Viimein saapui näkyviin tuo kumma.
Solakkana ja arvokkaana seisoi hän siinä tytärpuolensa Marian ja luutnantinrouva Löfvingin parissa, viime mainittu tunnettu Leenan nimellä ja Isonvihan ajoilta mainehikkaan sissin, Tapani Löfvingin, vaimo.
Lieneekö hän ollut vähemmin taikauskoinen kuin muut, vai mitä, hän otti kuin ottikin Anna Leenan palvelukseensa. "Eikös sinua kamoksuta, kun noitatyttö on talossasi?" kysyivät naapurinsa häneltä. "Eipä sanottavaksi. Eihän kettu luolansa lähellä pure; muutoin näkyy Anna Leena olevan oikein oiva tyttö". Ja niin hän olikin.
Päivän Sana
Muut Etsivät