Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 19. heinäkuuta 2025
Kylläpä sitten vähästä on niin pitkät muistot. On siinä muutakin, ei ainoastaan se. Mitä se sitten on? kysyi Lassi vähän kiivastuen. Onpahan. No olkoon sitten! kivahti Lassi, kyllä kaiketi minun poikani täytyy tulla toimeen ilman sinun mökittäsikin. Se on pakosta, että sen täytyy tulla, ja jos paljon kopeilet, niin saat mennä sinäkin. Vaan kyllä kaiketi minä en lähdekään. Sinäkö et lähde?
Etsinhän tuota, vaikken löytänyt. Milloinkapa se Lassi löytänee. Herroja kuului äsken ohi ajavan, sanoo Lassi. Ajoiko monella? Kaksi rekeä näkyi olevan. Eikö liene ollut pappilan jouluvieraita. Parhaaseen kahuunpa taisivat joutua. Hyvästi ennättivät joulupuurolle.
Ruualta päästyä piti isäntä pienen puheen. Tuota minun mielestäni, sanoi hän, ei saisi nämät syömingit olla ainoastaan syömistä, juomista ja joutavaa lopakoimista varten, vaan että kokoonnuttuamme muistaisimme paremmin kiittää Luojaamme, jolta kaiken saamme. Kyllä kaiketi se ei pahempikaan olisi, sanoi Liejun Lassi, jolla aina oli tapana sanoa että "kyllä kaiketi".
Eikös ne purista? Eihän nuo kuin kipeloivat, sanoivat tytöt itkunaurulla. Jo on typerä se varis, päivitteli yhäkin Lassi. Tuon aikaa ollunna jo pienten tyttöjen ja poikain suutarina, eikä yksiäkään tavankokoisia kenkiä kuulu ikänään tehneen. Kun te otittekin tuon istukastyttöjen suutarin kenkiänne tekemään.
"Mutta johan isä löi Ollia varkaudesta, älkää siis minua siitä lyökö", lausui Risto. "No, mihinkä Olli meni?" "Varmaan juoksi kotiinsa", ivaili Risto. "Löinkö minä Ollia varkaudesta?" kysyi Lassi. "Löittepä tietenkin ja vielä aika kovasti". "Mutta eihän minun käsistäni ole päässyt kukaan", sanoi Lassi.
Mutta jos se minut manuuttaa, niin se ei lopukaan siihen, siitä syntyy kummat jupakat, uhkaili Lassi. Elä pelkää, lohdutteli suutari, ei se sinua manuuta. Pahimmassa tapauksessa vieraaksimieheksi. Mutta mitenkä se uskaltaa itseänsä asianomaistakaan manuuttaa? Sakkoahan siitä saapi Kovatar niinkuin toinenkin. Mitä se Kovatar sakosta välittää, selitti suutari.
"Mitä siinä rallattelet, mene kylpemään ja laita itsesi maata; minä olen jo kylpenyt". Kun Risto tuli saunasta tupaan, niin Lassi jo nukkui raskaasti.
Elä sinä Lassi tyhjästä nosta noin suurta melakkata. 'Vihastukaat, vaan elkää syntiä tehkö', sanoo sanassakin. Lassi ei näyttänyt lempeämmältä, kiskoi vain savuja piipusta, joka yllätteli sammuakseen, ja sanoi: Kun on tarvis, niin minä nostan melua, olkoonpa synti eli mikä... Mitäs tarvista tässä on kiistelemiseen, tehdään vain sopimus.
"Minä elän hyvästi työlläni", sanoi hän ja toivoi hartaasti, että hänen toivorikkaasta ainoasta lapsestansa, Ristostakin tulisi pyytömies. "Kyllä Ristosta tulee pyytömies, hän syntyi kekrin aattona, se on hyvä merkki", lausui Lassi, kuu Riston kasvatus tuli puheeksi; "Risto on kyllä viisas poika", jatkoi isä.
Eihän he muistaneet olevan itsellään mitään, jolla maksaisi. Tädin antamat sokeritkin oli syöty sitä mukaa kuin ne oli saatu. Teidän pitää maksaa, turvautuivat he viimein Reetaan. Eikä tarvitse, selitti Lassi. Kyllä nämä itse maksavat. Liisa tuopi aina juomista ja Viija maksaa sitten, kun kasvaa isoksi ja minä tulen vanhana kerju-ukkona sinulta ruokaa pyytämään.
Päivän Sana
Muut Etsivät