Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 27. toukokuuta 2025
"Lars Andreas är mit namn mig till ära och ingen skam dett är mig, år 1770 d. 3/2 mån i dopet gifvit och i lifsens k inskrifvit. NB: i Carls ona." Vanhan virsikirjan kannesta. Poijat vanhan Juhanin Joutui eri toimihin: Yhdestä sukesi paakar', Lassista satulamaakar'. Kisälliksi päästyään Matka-into syttyi tään: Reppu selkään, taskuun passi! Patikoimaan läksi Lassi.
Hän oli puettu vihreäruutuiseen, hienoon pumpulipuseroon ja päässään hänellä oli leveälierinen olkihattu. Veneen pohjalla oli lyhytpiippuinen pyssy. Kuulkaahan, Lars Olsson, virkkoi nuorukainen, lähtiessämme minä en ollenkaan huomannut tuota lehtimajaa, joka on Västervikslandin poukamassa. Kyllä se oli siellä aamullakin, herra konttoristi, vastasi soutaja; mutta eilen sitä ei ollut.
Lyön vetoa, ettei välimatka ole kahtasataa kyynärää pitempi, ja tuo kivääri kantaa hyvin kahdeksansataa ... se on mainioin rihlaluikku koko Danderydin pitäjässä. Heretkää soutamasta, Lars Olsson, käski konttoristi; minulla on todellakin halu laskettaa luoti sen kylkeen. Sen jälkeen hän tarttui pyssyyn ja viritti hanan.
Käsivarrellaan oli hänellä pieni kori, täynnä kirjoja, rahaa y.m. ja kädessä pitkä päivänvarjo, jota hän käytti keppinä. Yhdentoista ajoissa pastori ja hän sitte läksivät Enbyhyn Lars Petter'in luokse.
Pian hän tulisi, tasku rahoja täynnä, ovea kolkuttamaan ja silloin saisivat sekä Lars että Gudbjörg piika nähdä kuinka hän silloin nauraisi hänelle, totta tosiaan hän nauraisi! Kaksi vuotta oli kulunut, vaan vielä ei Anders'ia kuulunut. Marit odotti mutta hän ei ollut levotoin, tiesihän hän varmaan että Anders tulisi. Tuomarin kartanossa oli ollut kiirettä viime aikoina.
"Vai niin, vai niin! Kuulepas, Söölfest Staale!" sanoi kapteeni, iskien silmää eräälle nuorelle miehelle, "tiedätkös sinä, käykö Lars
Saatiin niiden puolesta taistella ehkä enemmän kuin nyt. Essenin taistelutovereita oli hänen hyvä ystävänsä Lars Stenbäck. Ylioppilasaikanaan saivat he monta kovaa kokea, pietistejä kun siihen aikaan pidettiin valtiollisestikin vaarallisina.
Työntäkää ulos! käski perämies, ja ohjatkaa vene majan sivulle! Lars Olsson totteli. Lehtiseinämä oli niin tiheä, että oli mahdotonta nähdä, mitä majassa tapahtui tai kuka siellä oli. Pyydän nöyrimmästi anteeksi! sanoi nuorukainen, mutta me kuulimme lehtimajasta huudon ja siksi kiiruhdimme tänne... Luulimme jonkun olevan vaarassa.
He viipyivät pari tuntia tuvassa; kreivitär tiedusteli väen ruumiillisia tarpeita, auttoi itse toista tyttöä tekemään vuodetta, Lars Petterin muuttaessa sairasta, lahjoitti heille rahaa ja lääkkeitä, antoi heille joukon terveys-opillisia ohjeita ja käytännöllisiä neuvoja.
Lars Olsson otti pyssyn, kiiruhtaen metsään. Hänen seuralaisensa astui takaisin veneeseen. Hyvin ikävä tapaus! valitti nuori mies. Niin on ... mutta ei sitä nyt enää voi auttaa. Nyt ei ole varsin sopiva sää uimiseen. Kuinka niin? Tuuli on aika kylmä. Minusta on hauska pulikoida vedessä aaltojen käydessä. Se on naisen urheiluksi kerrassaan reipasta. Niinkö teistä? Niin.
Päivän Sana
Muut Etsivät