Vietnam or Thailand ? Vote for the TOP Country of the Week !
Päivitetty: 18. marraskuuta 2025
Vaan siellä asuivat ne kuitenkin vaiti ja heikkoina, kuin kaipaavat muistot viattomista lapsista, jotka heidän äitinsä murhasi juuri kun he olivat syntyneet Jumalan kauniiseen maailmaan, mitkä muistot sitten elävät tämän äidin sydämessä kunnes hauta sen peittää.
Suuri juopa eroitti minun heistä kaikista; minun, köyhän, kurjan hoitolaisen, vanhassa kuluneessa mekossa, noista rikkaista, iloisista lapsista, veljeni pojista ja tyttäristä. Eräänä iltana, kun Feden kanssa istuin puistossa, näin Stefanin tyttären kävelevän saman nuoren herran kanssa, jonka ennenkin hänen seurassaan olin nähnyt.
Erikoisomaisuutena, jota ei miehen veloista olisi saanut myödä, oli Marjetalla äitivainajaltansa perimä päivännäkemätön, jolla pienestä maksusta paranneltiin kylän lapsista maahista, savipuoleisia, lautumia ja ruohtumia. Rauhallisesti vietti nuori parikunta päivänsä tuossa asunnossa alhaisessa, matalaisessa majassa.
Sillä Elsa voi riemuita jo monta päivää, jos sai seuroissa tervehtää Montinin rouvaa, niin että rouva hymyillen katsahti häneen ja ystävällisellä äänellä lausui: »Hyvää iltaa, hyvä, kaunis lapseni!» Kukaan lapsista ei koko maailmassa ollut niin onnellinen kuin Montinin Hulda, joka silloin tällöin kävi seuroissa. Kun puhuttiin Jumalan lapsista, niin ajatteli Elsa ainoastaan Huldaa.
Nyt saamme nähdä, mitä Tiinalla on sisällä, sillä katsos, tämä on Tiina, minun vaimoni, ja tuo on Sakari, hänellä on isänsä nimi ... pyyhi pois hiukset silmiltä, Sakari, ja suutele tätin kättä ... ja tuon nimi on Tiina, joka on kuuden vuoden vanha, ja tuossa Klaara neljän ... no niin, täällä on Jumalan siunaus lapsista."
Bög itse on myöskin kunnon mies; oletko häntä nähnyt?" "Hän on siellä joka sunnuntai ja kaksi lapsista seurassa. Täysi-ikäiset tyttäret jäävät vuorotellen kotiin ja joku pienemmistä, se, jonka vuoro on, pääsee sen sijaan mukaan kirkkoon. Kauniimpia lapsen-ääniä en ole ijässäni kuullut, ja he istuvat hiljaisina kuin pienet hiiret, sill'aikaa kuin pappi puhuu.
Mutta hän ei tahtoisi... Kun tulisi Sarkkisen täti, niin hänelle sanoisi, että hän ei tahdo kuolla... Sarkkisen täti on siksi hyvä, että hänkään ei tahdo... Hän pitää lapsista, aina antaa heille mitä vain haluavat leikkeihinsä... Niin hyvää tätiä ei ole koko maailmassa... Nanna kuuli jonkun tulevan ovesta ja kysyvän kuiskaamalla: Joko on loppunut? Hän tunsi äänestä, että se oli Tuppelan täti.
Reittu luki uudestaan ja selitti, että se on semmoinen kunnan valitsema mies ja käskee elättämään vanhempia. Ymmärrän minäkin tuon verran, sanoi Laara. Mutta mitäs on tuo »varmalta taholta tietoon päässyt», eikö siinä mainita mitään muista lapsista? Totta ne ovat köyhiä, niin se ei sentähden puhu niistä, selitti Reittu. Vaan ei siitäkään tule mitään, että minä rupean heitä yksinäni elättämään.
"Kuka se oli se toinen?" kysyi Katrin veli, Matti, noin nelitoista-vuotinen, pienikasvuinen pojan loppi. Kiristäen hampaitaan tiuskasi ukko hänelle: "sitä ei sinun tarvitsee tietää se oli isänmaansa häpeäpilkku, elämäni pahahenki." "Oikeinko tuommoinen ruumiillinen pahahenki?" tiedusti joku pienemmistä lapsista.
Jotakin hellää, mutta levotonta kuvautui hänen olennossaan, etenkin hänen silmissänsä; niistä kohta arvasi, että hänen mielessään alituisesti pyöri tuo perheen-emännän ääretöin huolisarja, joka miehestä ja lapsista alkaen ulottuu koko talon piiriin, joka nurkkaan ja pieleen; eikä vielä lopu tomun hiukkaseenkaan, mikä on poijes puhallettava, vaan toki aina takaisin palajaa.
Päivän Sana
Muut Etsivät